Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää kymmeniä muutoksia lainsäädäntöön yhdenvertaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen parantamiseksi

Syrjintä on Suomessa yleistä, ja se on juurtunut syvälle yhteiskuntamme rakenteisiin, käytäntöihin ja asenteisiin. Yhdenvertaisuutta on edistettävä johdonmukaisesti yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla sekä purettava rakenteita, jotka ylläpitävät syrjintää ja estävät yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista.

– Olemme vielä kaukana yhdenvertaisesta yhteiskunnasta. Erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuten esimerkiksi romaneihin, afrikkalaistaustaisiin ja muslimeihin kohdistuu paljon avointa rasismia ja vihapuhetta. Useat palvelut ja työpaikat ovat edelleen vammaisille henkilöille esteellisiä tai saavuttamattomia. Syrjintä nakertaa monen vähemmistöön kuuluvan mahdollisuutta elää yhdenvertaista elämää, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.

Suomessa syrjintä on ollut pitkään lailla kiellettyä. Moni syrjintää kokenut ei kuitenkaan saa oikeutta, sillä lainsäädännön tarjoama oikeussuoja ja sen käytännön toimivuus eivät aina riitä turvaamaan oikeuksien toteutumista.

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu puuttuu vuosittain satoja kertoja syrjintään ja usein syrjintä loppuukin siihen. Meiltä puuttuu kuitenkin matalan kynnyksen oikeusturvaelin, joka voisi todeta syrjinnän tapahtuneen ja määrätä uhrille hyvitystä. Harvan on mahdollista lähteä hakemaan itselleen oikeutta käräjäoikeudesta, jos riskinä on joutua maksamaan 10 000 euron oikeudenkäyntikuluja. Oikeus hyvitykseen on olemassa paperilla mutta ei käytännössä, sanoo Hiltunen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee eduskuntakertomuksessaan, että syrjinnän uhrin oikeusturvaa parannetaan muun muassa antamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus määrätä hyvitys syrjinnän uhrille ja seuraamusmaksu syrjivälle taholle nykyisen pelkän hyvityssuosituksen ja uhkasakon asettamisen sijaan.

Eduskuntakertomuksessaan yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää eduskunnalle kymmeniä suosituksia, joilla voidaan vahvistaa yhdenvertaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Eduskuntakertomus käsittelee laajasti valtuutetun toimivallan eri puolia: yhdenvertaisuutta ja syrjintää, ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista, maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa sekä ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä.

Ulkomaalaisten oikeudet pitää turvata lainsäädännöllä

Viime vuosina ulkomaalaisten ihmisten oikeuksia ja asemaa on heikennetty merkittävästi. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen sijaan lakia on muutettu lukuisilla erillisillä muutoksilla. Laki on aiempaa vaikeaselkoisempi ja muutosten yhteisvaikutukset arvaamattomia.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että lainsäädäntöä on muutettava monilta osin, jotta ulkomaalaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet turvataan täysimääräisesti. Myös lapsen oikeudet ja oikeusturva on varmistettava. Tällä hetkellä ulkomaalaislaki ei sisällä velvoitetta lapsen edun ensisijaisesta huomioimisesta, vaikka kansainväliset velvoitteet sitä edellyttävät.

– Emme halua nähdä enää päätöksiä, joissa lapsen vanhempi käännytetään Suomesta ja päätöksessä todetaan, että lapsi, joka on Suomen kansalainen, voi pitää yhteyttä vanhempaansa esimerkiksi videopuheluin. Lapsen etua ei myöskään huomioitu riittävästi tapauksessa, jossa äitiä ja kahta pientä lasta pidettiin säilössä lähes kahdeksan viikkoa, Hiltunen huomauttaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että lapsen edun ensisijainen huomiointi kirjataan suoraan ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin. Myös lasten säilöönotot on lopetettava.

Osaamista ihmiskaupan torjumisesta on vahvistettava

Ihmiskauppa on vakava ihmisoikeusloukkaus ja rikollisuuden muoto. Ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta, mutta sen uhrit ovat näkyvissä esimerkiksi työpaikoilla, oppilaitoksissa tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Siksi osaamista ihmiskaupan tunnistamisesta ja torjumisesta on vahvistettava yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Rikolliseen toimintaan pakottaminen on ihmiskaupan muoto, joka kohdistuu etenkin lapsiin ja nuoriin. Jos hyväksikäyttöä ei tunnisteta, kantaa lapsi yksin vastuun teosta, josta taustalla olevat rikolliset hyötyvät. Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että lapsia ja nuoria sekä nuorisorikollisuutta koskeviin politiikkaohjelmiin ja toimiin sisällytetään vahva ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja tukemisen näkökulma.

Oleskeluluvilla tulisi tarjota suojaa. Käytännössä edellytykset ihmiskaupan uhrin oleskeluluvalle ovat niin korkeat, että ihmiskaupan uhreista vain harva täyttää ne. Uhrin palauttaminen lähtömaahan on aina riski uudelleen uhriksi joutumiselle. Tavoitteeksi tulisikin ottaa, ettei Suomesta palauteta ihmiskaupan uhreja. Tätä ennen on välttämätöntä, että oleskeluluvan saamisen kynnystä lasketaan.

Suomi on vaarallinen maa naisille

Suomi on ollut jatkuva alisuoriutuja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tunnisteta johdonmukaisesti tasa-arvo-ongelmaksi, joka ilmentää yhteiskunnan valtarakenteita ja haitallisia sukupuolirooleja. Nykyistä määrätietoisempia rakenteellisia toimia väkivallan vähentämiseksi tarvitaan, kun otetaan huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan laajuus ja vakavuus Suomessa.

Monialaisesta eri viranomaisia velvoittavasta väkivallan riskinarvioinnista ja riskienhallinnasta on säädettävä pikaisesti lailla. Väkivallan ennaltaehkäisyn ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän varmistaminen hyvinvointialueilla ja kunnissa edellyttää velvoittavaa lainsäädäntöä, jossa turvataan väkivaltatyötä tekevien järjestöjen asema. Rikoslakia on muutettava, jotta sen avulla tunnistetaan paremmin pari- ja lähisuhdeväkivallan moitittavuutta.

Eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuus

Yhdenvertaisuusvaltuutettu järjestää eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuuden keskiviikkona 25.3. klo 9.15–11.35. Tilaisuudessa valtuutettu esittelee kertomuksen, ja teemoihin pureudutaan kommenttipuheenvuorojen ja kansanedustajien paneelikeskustelun merkeissä. Julkaisutilaisuutta pääsee seuraamaan etänä striimin välityksellä.

• Lisätietoja julkaisutilaisuudesta.