SDP:n Lauri Lyly: Työllistymisen esteitä on poistettava

- Työllistymisen suurimmat esteet ovat avoimien työpaikkojen puute, osaaminen puute, työnhakijan työkyky, työpaikan ja hakijan maantieteellinen kohtaanto-ongelma. Näihin oikeisiin työllistymisen ongelmiin Orpon hallitus ei ole etsittänyt mitään keinoja. Erityisesti työpaikkojen synnyttäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen huutavat keinoja. Aktiivinen työvoimapolitiikka puuttuu, toteaa Lyly.

- Yksi ongelma on jäänyt erityisesti taka-alalle. Osaamisen lisäksi työnhakijan työkyky pitää saada ensin hoidettua kuntoon, jotta työllistyminen olisi entistä mahdollisempaa. Monilla työttömillä työnhakijoilla on terveydellisiä ongelmia, jotka haittaavat työllistymistä. He ovat myös pudonneet työterveyshuollon piiristä pois. Pitkäaikaistyöttömille työkyvyn arviointi työterveystarkastuksessa tulisi saada velvoittavaksi hyvinvointialueille, sanoo Lyly.

Lyly esitti puheessaan, että työllisyyspalveluissa olevien työnhakijoiden työkyky olisi arvioitava viimeistään kahden vuoden työttömyyden jälkeen. Hyvinvointialueiden olisi tehtävä se viipymättä työllisyyspalveluiden pyytäessä työ- ja toimintakykyarviota.

- Tällä hetkellä hyvinvointialueille on hankaluuksia saada työttömien laajempia terveystarkastuksia. Tämä yhteys pitää saada toimimaan työvoimapalveluiden ja hyvinvointialueiden välillä. Työvoimaviranomaisella yleisvelvoite edistää työkyvyn arviointia on jo lainsäädännössä. Jatkossa asiaa pitäisi kehittää niin, että säännölliset terveystarkastukset hyvinvointialueilla olisivat käytäntönä pitkäaikaistyöttömille, sanoo Lyly.

- Mikäli työ- ja toimintakyky on mennyt niin, ettei työllistyminen ole enää mahdollista, ja ne eivät jatko- ja kuntoutustoimilla korjaannu, niin silloin pitää vaihtoehtona olla myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Niitä henkilöitä on varmasti tuhansia työttöminä työnhakijoina, toteaa Lyly.

Lisäksi Lyly nosti puheessaan esille, että työkyvyttömän työhakijan osalta työttömyysturvan osavastuu eli ns. sakkomaksu pitäisi poistua kunnilta ja että se siirtyisi yksin valtiolle siihen asti, kunnes muita ratkaisuja pitkäaikaistyöttömälle löytyy, esimerkiksi eläkeratkaisu.

- Tämä olisi oikeudenmukainen muutos, sillä nyt kuntien työttömyysturvamenoista eli ns. sakkomaksuista 80 prosenttia menee yli 400 päivää työttömänä olleista, päättää Lyly.