Keski-Suomen työttömyys helmikuussa 15,6 %
24.3.2026 08:03:17 EET | Keski-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Keski-Suomessa oli helmikuun lopussa 19 859 työtöntä työnhakijaa. Tämä oli 1 949 (10,9 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 321 henkilöä enemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %. Keski-Suomen työttömyysaste oli maakunnittaisessa vertailussa maan toiseksi korkein ja elinvoimakeskusalueiden välisessä tarkastelussa maan korkein.

Keski-Suomen kunnissa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta väheni edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Joutsassa, Luhangassa, Toivakassa ja Uuraisilla. Korkein työttömyysaste oli Saarijärvellä (18,0 %) ja matalin Toivakassa (9,6 %). Toivakka ja Muurame saavuttivat alle 10 prosentin työttömyysasteen. Työttömyysaste nousi vuoden takaisesta tilanteesta eniten Karstulassa (3,8 %), Konnevedellä (2,9 %) ja Jämsässä (2,9 %).
Keski-Suomen työttömyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Kasvu oli prosentuaalisesti suurinta (27,5 %) 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä.
Työttömät koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan
Määrällisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli toisen asteen tutkinnon suorittaneissa (11 060) ja seuraavaksi eniten ylemmän perusasteen suorittaneissa (3 379). Koulutusasteittaisessa tarkastelussa työttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna kahdessa koulutusryhmässä, eniten ryhmässä alempi perusaste (-6,1 %) ja toiseksi eniten ryhmässä tutkijakoulutusaste (-4,1 %). Työttömyys kasvoi seitsemässä koulutusryhmässä. Eniten prosentuaalista kasvua oli ryhmissä erikoisammattikoulutusaste (20,4 %) ja alempi korkeakouluaste (17,4 %).
Määrällisesti suurin työttömien ammattiryhmä oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. Heitä oli helmikuun lopussa työttömänä 3 720 (kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 6,5 %). Työttömien palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä kasvoi vuodessa 541 henkilöllä (18,8 %). Heitä oli helmikuun lopussa työttömänä 3 419. Erityisasiantuntijoita oli työttömänä 590 enemmän kuin vuosi sitten (26,4 %). Heitä oli helmikuun lopussa työttömänä 2 825.
Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni edelleen
Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja helmikuun aikana 841, joka oli 664 vähemmän kuin vuosi sitten (-44,1 %). Kaikkiaan helmikuun aikana oli avoinna 1 971 työpaikkaa, 1 706 vähemmän kuin vuosi sitten (-46,4 %). Ammattiryhmistä palvelu- ja myyntityöntekijöille oli eniten avoinna olevia työpaikkoja helmikuun aikana (885). Tälle samalle ammattiryhmälle oli myös eniten uusia avoimia työpaikkoja (284).
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella oli helmikuun aikana 568 avointa työpaikkaa, Jyväskylä-Muuramen työllisyysalueella 1 144 työpaikkaa ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella 382 työpaikkaa. Uusien avoimien työpaikkojen määrät helmikuun aikana olivat seuraavat: Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue 224, Jyväskylä-Muuramen työllisyysalue 506 ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue 146. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen kuuluu myös Mänttä-Vilppula.
Työttömyys Keski-Suomen työllisyysalueilla
Keski-Suomen työllisyysalueiden työttömyysasteet olivat helmikuun lopussa seuraavat:
- Jyväskylä-Muuramen työllisyysalue 15,7 %
- Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue 15,4 %
- Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue 15,1 %
Suomen kaikkien 45 työllisyysalueen vertailussa Keski-Suomessa toimivat työllisyysalueet sijoittuivat häntäpäähän jaetulle sijalle 2, jaetulle sijalle 3 ja jaetulle sijalle 4.
Ulkomaalaisten työttömyys vakaalla tasolla
Keski-Suomessa oli helmikuun lopussa 1 707 ulkomaalaista työtöntä. Tämä luku ei sisällä niitä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joilla on jo Suomen kansalaisuus. Vastaava työttömien määrä vuosi sitten oli 1 696. Ulkomaalaisten työttömyys on siis kasvanut vain 0,6 % vuoden takaiseen verrattuna.
Työllistymistä edistävissä palveluissa oli 1 109 ulkomaalaista asiakasta. Vastaava luku oli edellisvuoden helmikuussa 1 084.
"Keski-Suomen työllisyysalueet ovat pyrkineet turvaamaan sen, että maahanmuuttajataustaiset asiakkaat pääsisivät mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti kotoutumiskoulutukseen", kertoo koulutuspäällikkö Marja Pudas Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Vuoden 2025 aikana ulkomaalaisten työttömien määrä pysyi Keski-Suomessa melko vakaana. Määrä oli korkeimmillaan joulukuussa (1 748 työtöntä) ja matalimmillaan lokakuussa (1 363 työtöntä). Ulkomaalaisista niin sanottuja rakennetyöttömiä oli Keski-Suomessa keskimäärin 820 kuukaudessa. Heistä EU-kansalaisia oli hieman yli 100 ja muiden maiden kansalaisia keskimäärin 720. Rakennetyöttömiksi lasketaan yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät (16 kk:n aikana yhteensä yli 12 kk työttömänä olleet) sekä palveluilta työttömiksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet työttömät.
Keski-Suomen työllisyyskatsaus, helmikuu 2026 (tyollisyyskatsaus.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marja PudasKoulutuspäällikköKeski-Suomen elinvoimakeskus
Puh:0295 024 586marja.pudas@elinvoimakeskus.fiTietoja julkaisijasta
Keski-Suomen elinvoimakeskus hoitaa liikenteeseen, maaseutuun, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Keski-Suomen elinvoimakeskus toimii Keski-Suomen maakunnan alueella, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keski-Suomen elinvoimakeskus
Keski-Suomen yritystoimintaa varjostaa epävarmuus, pitkän aikavälin näkymät vahvistuvat6.5.2026 10:35:21 EEST | Tiedote
Keski-Suomen alueellisten kehitysnäkymien mukaan maailmantalouden epävarmuus ja heikentynyt kysyntä haastavat Keski-Suomen yrityksiä, mutta suhdannenäkymät ovat parantuneet viime vuodesta. Asuntorakentaminen ja investoinnit ovat yhä matalalla. Lisäksi osa yrityksistä kokee, että rahoituksen ehdot jarruttavat kasvua. Samalla kuitenkin maakunnassa käynnissä olevat mittavat investoinnit metsäbiotaloudessa, puolustus- ja turvallisuusalalla sekä teknologia- ja energiasektorilla luovat vahvan pohjan pidemmän aikavälin kasvulle ja elinvoimalle.
Caius Forsberg Keski-Suomen elinvoimakeskuksen elinkeino-osaston päälliköksi30.4.2026 09:00:32 EEST | Tiedote
Keski-Suomen elinvoimakeskuksen toinen osastopäällikkö on valittu. Elinkeino-osaston päällikkönä toimii 1.6.2026-31.5.2031 Caius Forsberg (LiTM). Forsberg on hoitanut alkuvuoden ajan elinkeino-osaston päällikön väliaikaista tehtävää.
Päällystystyöt alkavat Keski-Suomessa29.4.2026 13:35:33 EEST | Tiedote
Keski-Suomen elinvoimakeskuksen kunnossapitämien maanteiden päällystystyöt ovat alkamassa ensimmäisten kohteiden osalta toukokuun alkupuolella. Kevään aikana on kilpailutettu kolme päällystysurakkaa. Päällystysurakoiden lisäksi käynnissä on monivuotinen päällysteiden paikkausurakka, jossa toteutetaan pieniä päällystyskohteita sekä eri paikkausmenetelmiä.
Ahonlaidan rummunvaihtotyö aiheuttaa pientä viivästystä liikenteelle29.4.2026 08:52:21 EEST | Tiedote
Jyväskylän Ahonlaidassa valtateiden 4 ja 9 solmukohdassa vaihdetaan tien alittava rumpu. Työt käynnistyvät maanantaina 11. toukokuuta. Kesto on arviolta kolme viikkoa.
Keski-Suomen elinvoimakeskus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut28.4.2026 13:00:27 EEST | Tiedote
Keski-Suomen elinvoimakeskus on antanut neuvotteluesityksen henkilöstöjärjestöille yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Keski-Suomen elinvoimakeskuksen toiminnan sopeuttamistarve voi edellyttää toimintamenoilla palkatun henkilöstömäärän vähentämistä enintään 17 henkilötyövuodella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme