Neurokehityksellisten oireyhtymien diagnoosien yleistyminen heijastuu Kelan järjestämään kuntoutukseen – erityisesti esi- ja alakouluikäiset pojat korostuvat saajissa

Alle 16‑vuotiaiden määrä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kasvoi vuosina 2017–2025 noin 81 prosenttia eli 17 490 henkilöstä 31 695 henkilöön.

Kelan järjestämän kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2025 yhteensä 539 miljoonaa euroa, ja tästä alle 16‑vuotiaisiin kohdistui 196 miljoonaa euroa, eli noin kolmasosa kaikista kuntoutusmenoista.

Lasten ja varhaisnuorten kohdalla puhe‑ ja toimintaterapia ovat käytetyimmät palvelut.

– Lasten terapiapalvelujen käyttö on kasvanut merkittävästi etenkin 2020-luvulla, ja kyse on laajemmasta kehityssuunnasta. Suomessa on käynnissä merkittävä muutos siinä, miten ja milloin tukea tarvitaan ja apua haetaan. Erityisen huomionarvoinen trendi liittyy alakouluikään, joka on lapsen kehityksen kannalta erityisen herkkä ja tärkeä vaihe, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.

Esi- ja alakouluikäiset lapset muodostavat Kelan kuntoutuksessa merkittävän saajaryhmän. Heidän osuutensa on kasvanut tasaisesti vuosien 2017 ja 2025 aikana. 6–12-vuotiaissa lapsissa Kelan kuntoutusta saavien poikien osuus on noussut saman ikäisessä väestössä 3,7 prosentista 7,3 prosenttiin ja tyttöjen 1,5 prosentista 3,3 prosenttiin. Erityisesti esi- ja alakouluikäiset 6–9-vuotiaat pojat erottuvat merkittävänä saajaryhmänä.

Kelan tilastojen perusteella lasten ja varhaisnuorten kuntoutukseen hakeutumisesta ja ohjautumista selittävät ennen kaikkea neurokehitykselliset oireyhtymät, kuten kehityksellisen kielihäiriön, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD), monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit sekä näihin liittyvät sosiaalisen toimintakyvyn haasteet.

Terapioiden kysynnän kasvu seuraa ADHD-diagnoosien yleistymistä

Neurokehityksellisten oireyhtymien ja erityisesti ADHD:n diagnoosit ovat jo hyvin yleisiä lapsiväestössä. Myös ADHD-lääkkeiden käyttö jatkaa kasvuaan.

– Kelan terapioiden kysynnän kasvu on aika looginen seuraus diagnoosien yleistymisestä ja vahvistaa käsitystä, että Kelan ja yksityisten palveluntuottajien vastuulla on pitkäkestoisten terapioiden järjestäminen Suomessa, Vuori toteaa.

Kelassa on parhaillaan menossa Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projekti (Kirjo-projekti), jossa kehitetään neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen sujuvuutta yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

– Ajoissa annettu tuki esimerkiksi juuri 6– 9-vuotiaiden lasten vanhemmille tai neuromoninaisuuden huomioiva kouluympäristö voivat osaltaan vähentää diagnostisen prosessin ja vaativampien kuntoutusmuotojen tarvetta. Kirjo-projektin alueellisissa toimenpiteissä korostuvat eri ammattilaisten yhteistyötä tehostavat toimintamallit, joiden ansiosta oikean avun piiriin pitäisi päästä entistä sujuvammin, kertoo Kirjo-projektin projektipäällikkö Riina-Maria Leskelä.  

Kela järjestää myös muun muassa perhekuntoutusta neurokehityksellisiin häiriöihin.