Caisa täyttää 30 vuotta – monikulttuurisesta kohtaamispaikasta kehittyi moninaisuuden suunnannäyttäjä Helsingissä

Vähemmistöt ja marginaalikulttuurit näkyvät sekä Caisan ohjelmistossa että taiteilijoissa. Tänäkin keväänä Caisassa käsitellään muun muassa vammaisuuteen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviä teemoja. Gallerianäyttelyihin järjestetään viittomakielisiä opastuksia, esityksissä on käytössä aistiapuvälineitä ja esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Inkluusio on keskeinen lähtökohta kaikelle Caisan toiminnalle.

– Tarjoamme ammattimaiset olosuhteet niille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille, jotka eivät mahdu joillekin muille lavoille – tai joille niille pääsy on vaikeaa. On tärkeää, että on olemassa turvallisempi tila myös vähemmistöistä tuleville tekijöille, teemoille ja yleisöille. Meillä jokainen on tervetullut kulttuurin pariin ilman samanlaisuuden vaatimusta, sanoo Cátia Suomalainen Pedrosa, kulttuurikeskus Caisan johtaja.

Caisan ohjelmisto kootaan open call -periaatteella, jolloin kuka tahansa voi hakea teoksellaan mukaan. Se mahdollistaa matalamman osallistumiskynnyksen ja haastaa pohtimaan, kenen tekemä taide näkyy ja kuuluu yhteiskunnassa. Kulttuurituotannon lisäksi Caisa toimii moninaisuustyön asiantuntijana.

– Pyrimme tunnistamaan, ketkä ovat vaarassa jäädä ulkopuolelle ja poistamme osallistumisen esteitä. Moninaisuus ei ole irrallinen lisä, vaan sen pitää olla mukana taiteen ja kulttuurin rakenteissa ja kaikessa tekemisessä, Suomalainen Pedrosa lisää.

Tuore kävijätutkimus: Caisaan tullaan sisältöjen vuoksi

Kun Caisa perustettiin Helsingin Kaisaniemeen 1990-luvulla, lisääntyvä maahanmuutto haastoi Helsinkiä tarkastelemaan itseään uudesta näkökulmasta. Tarvittiin kansainvälinen kohtaamispaikka, joka tuki uusia kaupunkilaisia kotoutumisessa. Sittemmin Caisa on siirtynyt Elannon vanhalle Leipätehtaalle Sörnäisiin ja sen roolikin on laventunut: monikulttuurisesta keskuksesta on kehittynyt moninaisuuden suunnannäyttäjä Helsingissä.

– Helsinki on muuttunut ja moninaistunut valtavasti 30 vuodessa, mutta tarve puolustaa yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia ei ole vähentynyt, päinvastoin. Ajassa, jossa vastakkainasettelu kasvaa, niiden tärkeys vain korostuu entisestään, painottaa Suomalainen Pedrosa.

Caisan merkitys näkyy myös kaupunkilaisten kokemuksissa. Vuonna 2025 Caisa toteutti yhdessä nSight Oy:n kanssa kävijätutkimuksen, johon vastasi 600 helsinkiläistä. Tutkimuksen mukaan Caisaan tullaan erityisesti sellaisten sisältöjen vuoksi, joita muualta Helsingistä on vaikea löytää: vaihtoehtoisen ja moninaisen ohjelmiston takia. Vastaajat myös kuvasivat Caisaa turvalliseksi ja esteettömäksi tilaksi, jossa on mahdollisuus kohdata muita. 

Merkkivuotta juhlistavat klubi-illat

Caisan 30-vuotisjuhla näkyy pitkin kevättä järjestettävissä synttäriklubeissa. Juhlavuoden avaa perjantaina 27.3. Compañía Kaari & Roni Martin Goes Roots -esityksellään. Huhtikuussa (pe 17.4.) on vuorossa Flagellate-leväkonsertti, jossa yhdistyvät levien keruu luonnosta ja musiikkiesitys konserttisalipuitteissa.

Kevään ohjelmistossa nähdään myös inklusiivista tanssia, kuten Eye Dance Internationalin Depths and Horizons to 7.5. – la 9.5. Näkövammaisille ja näkeville suunnattu teos haastaa perinteiset tanssin kokemisen tavat: sitä ei katsota etäältä, vaan siihen osallistutaan aistien kautta. Esitys rakentuu liikkeestä, äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista, ja siinä hyödynnetään myös syötäviä lavasteita.

Kesäkuussa Caisa toimii viime vuoden tapaan koko kaupungin Nuorten Pride Housena, eli 13–25-vuotiaiden sateenkaarevien nuorten omana tilana ja kohtaamispaikkana. Nuorten Pride Housen tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan lähempänä tapahtumaa.

Caisan kevätkauden ohjelmistoon voi tutusta osoitteessa caisa.fi.