Vuoksen vesistöalueen järvien vedenkorkeudet jäämässä matalalle – Saimaan juoksutuksia vähennetään
23.3.2026 13:57:35 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Vähälumisen talven ja aikaisen kevään vuoksi kesän vedenkorkeudet ja virtaamat ovat jäämässä monin paikoin selvästi keskimääräistä alemmas. Mahdolliset runsaammat sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia, mutta suurten järvien vedenpinnat pysyvät todennäköisesti keskimääräistä alempana koko kesän. Saimaalla matalista vedenkorkeuksista aiheutuvia haittoja pyritään ehkäisemään vähentämällä juoksutusta 23.3. alkaen.

Lähtötilanne tavallista vaikeampi
Saimaalla ja Pielisellä keskimääräistä kuivempi vesitilanne on jatkunut jo kesästä 2024 lähtien. Saimaan edelliset juoksutusvähennykset päätetiin vasta joulukuun lopussa. Myös Pielisellä jouduttiin viime vuonna poikkeamaan luonnonmukaisesta juoksutuksesta vedenkorkeuden laskun hillitsemiseksi. Saimaa on edelleen noin 20 cm ja Pielinen noin 10 cm ajankohdan keskitason alapuolella.
Lumen vesiarvo on ollut Vuoksen vesistöalueella talvella 2025–2026 enimmillään vain noin puolet keskimääräisestä. Tällä hetkellä ollaan ajankohtaan nähden ennätyksellisen vähälumisessa tilanteessa. Kevät on alkanut harvinaisen aikaisin ja yli puolet vesistöalueen lumista on jo sulanut. Ennusteen mukaan maaliskuun sadekertymä on jäämässä keskimääräistä vähäisemmäksi ja aikainen kevät kääntää järvien vedenkorkeudet laskuun tavallista aiemmin.
Matalia vedenkorkeuksia odotettavissa jo alkukesällä
Lumien sulaminen kääntää järvien vedenkorkeudet nousuun, mutta kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät monin paikoin selvästi totuttua alemmas. Saimaalla vedenkorkeus jää ennusteen mukaan noin 50–60 cm, Pielisellä noin 60–80 cm ja Kallavedellä noin 20–30 cm keskimääräistä vuosihuippua alemmas. Maksimikorkeudet saavutetaan ennusteen mukaan noin kuukaudesta puoleentoista kuukautta tavallista aiemmin. Aikainen kevät ja vähäinen lumimäärä näkyvät myös pienten säännöstelemättömien järvien alkukesän vedenkorkeuksissa. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nostaminen kesän tavoitetasoille voi aiheuttaa haasteita.
Mahdolliset runsaammat sateet keväällä ja alkukesällä voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia. Pienillä järvillä sadannan muutokset voivat heijastua vedenkorkeuksiin nopeasti, mutta suurilla järvillä ei ennusteen mukaan todennäköisesti enää päästä tavanomaisiin kesäkorkeuksiin. Alkukesän matalat vedenkorkeudet lisäävät myös riskiä loppukesän kuivuuteen, mikäli kesästä tulee vähäsateinen.
Saimaan poikkeusjuoksutukset aloitetaan 23.3.
Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukainen juoksutuksen vähentäminen aloitetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen päätöksen mukaisesti 23.3.2026. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään välttämään Saimaan vedenkorkeuden lasku juoksutussäännön mukaisen normaalina pidettävän vedenkorkeusvaihtelun vyöhykkeen alapuolelle. Normaalivaihteluna pidetään Saimaalla vedenkorkeuden vaihtelua +- 50 cm ajankohdan keskimääräisestä vedenkorkeudesta.
Juoksutuksen vähentämisellä pyritään nostamaan Saimaan alkukesän vedenkorkeutta sekä hidastamaan vedenkorkeuden laskua myöhemmin kesällä. Juoksutuksen viikkokeskiarvo lasketaan vaiheittain tasolle 400 m3/s ja vähennettyä juoksutusta jatketaan toistaiseksi. Juoksutusta voidaan edelleen vähentää, mikäli normaalivaihtelun vyöhyke uhkaa ennusteen mukaan alittua selvästi. Saimaan keskivirtaama on noin 600 m3/s.
Saimaan vedenkorkeus on vuonna 2025 toteutettujen juoksutusvähennysten vuoksi edelleen noin 11 cm luonnonmukaista ylempänä. Keskimääräisen ennusteen mukaan ero luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen kasvaa toukokuun loppuun mennessä noin 20 senttimetriin. Tämänhetkistä vesistöennustetta vastaavia alkukesän vedenkorkeuksia on Saimaalla esiintynyt edellisen kerran vuosina 2011 ja 2006.
Kuivuustilanteen seurantaan ja varautumiseen tarjolla työkaluja ja ohjeistusta
Kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata useista eri lähteistä. Elinvoimakeskukset tiedottavat poikkeuksellisista vesitilanteista alueillaan. Tulvakeskus vastaa valtakunnallisesta vesitilanneseurannasta, tiedottamisesta ja varoituksista. Vesi.fi-palveluun on koottu ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen. Tulvakeskus käynnistää kuivuuspäivystyksen ja julkaisee tietoa Suomen kuivuustilanteesta kasvukaudella toukokuusta syyskuuhun Kuivuustilanne (vesi.fi) -sivulla.
Lisätiedot:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Vesitalousosasto
- Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, puh. 0295 029 225. Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö. Alueellista tietoa: Saimaa ja Etelä-Karjala.
- Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199. Alueellista tietoa: Pohjois-Karjala.
- Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, puh. 0295 026 202. Alueellista tietoa: Pohjois-Savo.
- Yksikönpäällikkö Varpu Rajala, Itäinen vesistöyksikkö (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi), puh. 0295 024 224.
- Yksikönpäällikkö Matti Vaittinen, Eteläinen vesistöyksikkö (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme ja Uusimaa), puh. 0295 029 112.
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi
Suomen ympäristökeskus:
- Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto, puh. 0295 251 342. Valtakunnallinen kuivuustilanteen seuranta ja varoitukset.
- Hydrologi Juho Jakkila, puh. 0295 251 215. Vuoksen vesistöalueen vesistöennusteet.
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)syke.fi
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Ensimmäiset kansainväliset alkutuotannon innovaatiohankkeet valittu – Suomi mukana kahdessa EIP-hankkeessa21.9.2026 16:08:16 EEST | Tiedote
Rahoitusta myönnettiin paremman rehun kehittämiseen poroille sekä maatilojen ravinteiden käytön tehokkuuden ja ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Vastaavanlaista hankehakua ei ole toteutettu EU:ssa missään muualla, joten prosessi vaati myös hallinnolta paljon valmistelua ja venymistä.
Avustusta haettavissa vesien- ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi)18.9.2026 12:30:01 EEST | Tiedote
Pohjois-Suomen ja Lapin elinvoimakeskukset myöntävät harkinnanvaraista avustusta hankkeisiin, jotka parantavat vesien tilaa ja edistävät vesienhallintaa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta voi hakea 15.9.–30.10.2026.
Känn till rötterna 2 – utlysning om projektfinansiering öppnar 16.9.202616.9.2026 09:27:21 EEST | Pressmeddelande
Utlysningen Känn till rötterna 2 är öppen 16.9–27.10.2026, och cirka 600 000 euro finns att söka. Finansieringen beviljas av Livskraftscentralens riksomfattande klimatuppgifter.
Juuret tiedossa 2 -hankerahoitushaku metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen avautuu 16.9.202616.9.2026 09:27:21 EEST | Tiedote
Juuret tiedossa 2 -rahoitushaku on avoinna 16.9.–27.10.2026. Hakuun on varattu noin 600 000 euroa. Rahoittajana toimii elinvoimakeskuksen valtakunnalliset ilmastotehtävät.
Kuorekosken patoa puretaan ja vaelluskalojen vapaa kulku palautetaan Heinolassa2.9.2026 12:17:50 EEST | Tiedote
Kuorekosken ennallistaminen on käynnissä Heinolan Paason kylässä. Hankkeessa puretaan osa yli sadan vuoden ajan vaellusesteenä olleesta säännöstelypadosta ja rakennetaan sen tilalle luonnonmukainen koskiuoma. Kunnostus avaa vaellusyhteyden Räävelin vesistöreitillä sekä luo vaelluskaloille uusia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme