Vuoksen vesistöalueen järvien vedenkorkeudet jäämässä matalalle – Saimaan juoksutuksia vähennetään
23.3.2026 13:57:35 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Vähälumisen talven ja aikaisen kevään vuoksi kesän vedenkorkeudet ja virtaamat ovat jäämässä monin paikoin selvästi keskimääräistä alemmas. Mahdolliset runsaammat sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia, mutta suurten järvien vedenpinnat pysyvät todennäköisesti keskimääräistä alempana koko kesän. Saimaalla matalista vedenkorkeuksista aiheutuvia haittoja pyritään ehkäisemään vähentämällä juoksutusta 23.3. alkaen.
Lähtötilanne tavallista vaikeampi
Saimaalla ja Pielisellä keskimääräistä kuivempi vesitilanne on jatkunut jo kesästä 2024 lähtien. Saimaan edelliset juoksutusvähennykset päätetiin vasta joulukuun lopussa. Myös Pielisellä jouduttiin viime vuonna poikkeamaan luonnonmukaisesta juoksutuksesta vedenkorkeuden laskun hillitsemiseksi. Saimaa on edelleen noin 20 cm ja Pielinen noin 10 cm ajankohdan keskitason alapuolella.
Lumen vesiarvo on ollut Vuoksen vesistöalueella talvella 2025–2026 enimmillään vain noin puolet keskimääräisestä. Tällä hetkellä ollaan ajankohtaan nähden ennätyksellisen vähälumisessa tilanteessa. Kevät on alkanut harvinaisen aikaisin ja yli puolet vesistöalueen lumista on jo sulanut. Ennusteen mukaan maaliskuun sadekertymä on jäämässä keskimääräistä vähäisemmäksi ja aikainen kevät kääntää järvien vedenkorkeudet laskuun tavallista aiemmin.
Matalia vedenkorkeuksia odotettavissa jo alkukesällä
Lumien sulaminen kääntää järvien vedenkorkeudet nousuun, mutta kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät monin paikoin selvästi totuttua alemmas. Saimaalla vedenkorkeus jää ennusteen mukaan noin 50–60 cm, Pielisellä noin 60–80 cm ja Kallavedellä noin 20–30 cm keskimääräistä vuosihuippua alemmas. Maksimikorkeudet saavutetaan ennusteen mukaan noin kuukaudesta puoleentoista kuukautta tavallista aiemmin. Aikainen kevät ja vähäinen lumimäärä näkyvät myös pienten säännöstelemättömien järvien alkukesän vedenkorkeuksissa. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nostaminen kesän tavoitetasoille voi aiheuttaa haasteita.
Mahdolliset runsaammat sateet keväällä ja alkukesällä voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia. Pienillä järvillä sadannan muutokset voivat heijastua vedenkorkeuksiin nopeasti, mutta suurilla järvillä ei ennusteen mukaan todennäköisesti enää päästä tavanomaisiin kesäkorkeuksiin. Alkukesän matalat vedenkorkeudet lisäävät myös riskiä loppukesän kuivuuteen, mikäli kesästä tulee vähäsateinen.
Saimaan poikkeusjuoksutukset aloitetaan 23.3.
Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukainen juoksutuksen vähentäminen aloitetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen päätöksen mukaisesti 23.3.2026. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään välttämään Saimaan vedenkorkeuden lasku juoksutussäännön mukaisen normaalina pidettävän vedenkorkeusvaihtelun vyöhykkeen alapuolelle. Normaalivaihteluna pidetään Saimaalla vedenkorkeuden vaihtelua +- 50 cm ajankohdan keskimääräisestä vedenkorkeudesta.
Juoksutuksen vähentämisellä pyritään nostamaan Saimaan alkukesän vedenkorkeutta sekä hidastamaan vedenkorkeuden laskua myöhemmin kesällä. Juoksutuksen viikkokeskiarvo lasketaan vaiheittain tasolle 400 m3/s ja vähennettyä juoksutusta jatketaan toistaiseksi. Juoksutusta voidaan edelleen vähentää, mikäli normaalivaihtelun vyöhyke uhkaa ennusteen mukaan alittua selvästi. Saimaan keskivirtaama on noin 600 m3/s.
Saimaan vedenkorkeus on vuonna 2025 toteutettujen juoksutusvähennysten vuoksi edelleen noin 11 cm luonnonmukaista ylempänä. Keskimääräisen ennusteen mukaan ero luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen kasvaa toukokuun loppuun mennessä noin 20 senttimetriin. Tämänhetkistä vesistöennustetta vastaavia alkukesän vedenkorkeuksia on Saimaalla esiintynyt edellisen kerran vuosina 2011 ja 2006.
Kuivuustilanteen seurantaan ja varautumiseen tarjolla työkaluja ja ohjeistusta
Kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata useista eri lähteistä. Elinvoimakeskukset tiedottavat poikkeuksellisista vesitilanteista alueillaan. Tulvakeskus vastaa valtakunnallisesta vesitilanneseurannasta, tiedottamisesta ja varoituksista. Vesi.fi-palveluun on koottu ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen. Tulvakeskus käynnistää kuivuuspäivystyksen ja julkaisee tietoa Suomen kuivuustilanteesta kasvukaudella toukokuusta syyskuuhun Kuivuustilanne (vesi.fi) -sivulla.
Lisätiedot:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Vesitalousosasto
- Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, puh. 0295 029 225. Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö. Alueellista tietoa: Saimaa ja Etelä-Karjala.
- Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199. Alueellista tietoa: Pohjois-Karjala.
- Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, puh. 0295 026 202. Alueellista tietoa: Pohjois-Savo.
- Yksikönpäällikkö Varpu Rajala, Itäinen vesistöyksikkö (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi), puh. 0295 024 224.
- Yksikönpäällikkö Matti Vaittinen, Eteläinen vesistöyksikkö (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme ja Uusimaa), puh. 0295 029 112.
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi
Suomen ympäristökeskus:
- Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto, puh. 0295 251 342. Valtakunnallinen kuivuustilanteen seuranta ja varoitukset.
- Hydrologi Juho Jakkila, puh. 0295 251 215. Vuoksen vesistöalueen vesistöennusteet.
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)syke.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Suuria määriä valkoposkihanhia Suomessa7.5.2026 12:06:41 EEST | Tiedote
Ennusteiden mukaisesti valkoposkihanhien muutto alkoi toden teolla vappuna.
Målet är att stärka skogarnas kolbindning och tillväxt – det omfattande projektet Känn till rötterna inleds7.5.2026 08:43:07 EEST | Pressmeddelande
Hur kan klimathållbar skogsvård förbättras till exempel med hjälp av undervisning, rådgivning och kommunikation? Projekthelheten Känn till rötterna, som inleds i maj, strävar efter att utveckla effektiva och nya sätt att förmedla information till skogsägare och andra som är verksamma i skogen. När invanda verksamhetssätt utvecklas kan man bättre stödja anpassningen till klimatförändringen, öka kolbindningen och främja skogarnas tillväxt.
Tavoitteena metsien hiilensidonnan ja kasvun vahvistaminen – laaja Juuret tiedossa -hankekokonaisuus käynnistyy7.5.2026 08:43:07 EEST | Tiedote
Miten ilmastokestävää metsien hoitoa voidaan vahvistaa vaikkapa opetuksen, neuvonnan ja viestinnän keinoin? Toukokuussa käynnistyvä Juuret tiedossa -hankekokonaisuus pyrkii kehittämään vaikuttavia ja uudenlaisia tapoja välittää tietoa metsää omistaville ja metsissä toimiville. Kun totuttuja toimintatapoja kehitetään, pystytään paremmin tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisäämään hiilensidontaa ja edistämään metsien kasvua.
Livskraftscentralerna tar i bruk en ny rådgivningsagent för små och medelstora företags finansieringsfrågor7.5.2026 08:05:00 EEST | Pressmeddelande
Livskraftscentralerna tar ett betydande steg i utvecklingen av sina tjänster för små och medelstora företag (SMF) genom att lansera en ny rådgivningsagent för företag. Agenten finns på livskraftscentralernas webbplats och är fritt tillgänglig för alla företag. Den är särskilt utformad för att stödja företag i frågor som gäller finansiering. Målet är att underlätta företagens ärendehantering och förbättra tillgängligheten till tillförlitlig finansieringsinformation – med hjälp av en smart och lättanvänd AI‑lösning. I det här skedet fungerar tjänsten endast på finska.
Elinvoimakeskukset ottavat käyttöön yritysten neuvonta-agentin pk‑yritysten rahoitusneuvonnassa7.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Elinvoimakeskukset ottavat merkittävän kehitysaskeleen pk‑yrityksille suunnatuissa palveluissa uuden yritysten neuvonta-agentin myötä. Agentti löytyy elinvoimakeskuksen verkkosivuilta ja se on suunnattu erityisesti pk‑yrityksille rahoitusneuvonnan tueksi. Palvelua voi käyttää vapaasti ja sitä kehitetään edelleen käyttäjäpalautteen pohjalta. Tavoitteena on helpottaa yritysten asiointia ja parantaa rahoitustiedon saavutettavuutta tekoäly apurin avulla. Tässä vaiheessa palvelu toimii vain suomen kielellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme