Maastamuutot Viroon laskivat Suomen väkilukua helmikuussa 2026 – kyse on tietojen korjauksesta väestötietojärjestelmässä

Helmikuussa kirjattiin reilut 2 500 maastamuuttoa. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Osa maastamuutoista selittyy Suomen ja Viron väestötietojärjestelmiin tehdyillä korjauksilla.

Syntyneiden määrä nousi varovaisesti. Vauvoja syntyi helmikuussa 9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ilmenevät väestön ennakkotilaston tiedoista. 

Virolaisten maastamuutto laski väkilukua helmikuussa

Suomen ja Viron välillä on astunut voimaan väestörekisteritietojen vaihtoa koskeva valtiosopimus. Joulukuusta 2025 alkaen Suomen ja Viron välisiä muuttoja koskevat tiedot ovat siirtyneet maiden välillä automaattisesti. Näin Suomen ja Viron välillä muuttaneiden henkilöiden osoitetiedot pysyvät ajan tasalla molempien maiden väestörekistereissä.

Osana tietojen vaihtoa tehdyn selvityksen perusteella Digi- ja väestötietovirasto ja Viron sisäministeriö havaitsivat, että yhteensä 12 000 henkilöllä oli vakinainen osoite rekisteröitynä sekä Suomessa että Virossa. Jatkossa henkilöllä voi olla rekisteröitynä vakinainen osoite vain yhteen maahan. Siten henkilöt, joilla on ollut vakinainen osoite kummassakin valtiossa, mutta jotka tosiasiallisesti asuvat Virossa, kirjataan maastamuuttaneiksi Viroon.

”Maastamuuttoja oli ennakkotiedon mukaan helmikuussa runsaat 2 500. Näistä maastamuuttoja Viroon oli runsaat 1 700. Vuosi sitten helmikuussa maastamuuttoja Viroon oli vajaat sata”, yliaktuaari Markus Rapo sanoo.

”Maastamuuttojen voimakas kasvu tilastossa liittyy siis väestörekisterissä tehtyihin korjauksiin. On odotettavissa, että maastamuuttoja Viroon kirjataan normaalia enemmän myös myöhemmin tänä vuonna”, Rapo toteaa.

Vaikutus näkyy etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa

Viroon muuttojen määrä vaikuttaa etenkin pääkaupunkiseudun kuntiin. Tammi-helmikuussa ennakkotietojen mukaan Helsingistä on muuttanut Viroon 500 henkeä, Espoosta 263 ja Vantaalta 386.

”Helmikuussa 2026 sekä Helsingin, Espoon että Vantaan nettomaahanmuutto oli negatiivinen”, Rapo sanoo.

”Helsingin muuttovoitto ulkomailta oli runsaat 600 henkilöä viime vuoden tammi-helmikuussa, mutta nyt alkuvuodesta nettomaahanmuutto oli 10 henkilöä negatiivinen. Virolaisten maastamuutto on suurin tähän vaikuttanut syy”, Rapo kertoo.

Syntyneiden määrä lievässä kasvussa – syntyvyys edelleen matalalla tasolla

Tammi-helmikuun aikana syntyi ennakkotietojen mukaan 7 672 lasta, eli 522 lasta enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2025. Viimeisen 12 kuukauden ajalta laskettu kokonaishedelmällisyysluku on 1,32. Vuoteen 2024 verrattuna viimeisen 12 kuukauden aikana syntyvyys on ollut 5 % korkeammalla tasolla. Samalla se on yhä 29 % matalammalla tasolla kuin vuonna 2010.

Syntyvyys on viimeisen 12 kuukauden aikana noussut kotimaisia kieliä puhuvilla. Kun vuonna 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli äidinkielenään suomea puhuvilla 1,22, on se viimeisen 12 kuukauden aikana ollut 1,30. Äidinkielenään ruotsia puhuvilla kokonaishedelmällisyysluku oli 1,44 vuonna 2024 ja viimeisen 12 kuukauden aikana 1,54. Vieraskielisillä syntyvyys on pysynyt ennallaan: vuonna 2024 se oli 1,38 ja viimeisen 12 kuukauden aikana 1,37.

”Varovainen nousu syntyneiden määrässä jatkuu. Mistään vauvabuumista ei voida vielä tässä vaiheessa puhua. Syntyneiden määrä ja syntyvyys ovat edelleen hyvin matalalla tasolla”, yliaktuaari Markus Rapo kertoo.

Yhteystiedot

Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus:
Markus Rapo
yliaktuaari
029 551 3238

Digi- ja väestötietovirasto:
Timo Salovaara
ylijohtaja
029 553 5303