Työllisyyskatsaus │ Työttömyys kasvoi edelleen helmikuussa Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla

Kanta-Hämeen työttömyys pysytteli helmikuussa tammikuun tasolla, vuosivertailussa työttömien määrä nousi 420 henkilöllä

Suurimmat työttömien määrät ammattiryhmittäin

• rakennus-, korjaus- ja valmistustyö 1 792 henkilöä,
• palvelu- ja myyntityö 1 656 henkilöä,
• erityisasiantuntijan työ 1 033 henkilöä,
• prosessi- ja kuljetustyö 822 henkilöä,
• asiantuntijatyössä 782 henkilöä,
• muut työntekijät 912 henkilöä.

Helmikuussa ammatteihin lukeutumattomia työttömiä työnhakijoita oli 1 494 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui

Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä nousi vuoden takaiseen verrattuna. Helmikuussa oli 3 584 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä, kasvua oli vuositasolla 799 henkilöä.

Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli helmikuussa kaikkiaan 1 644 henkilöä, joka oli 339 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Kanta-Hämeessä rakennetyöttömiä oli noin 54 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista, määrällisesti 5 038 henkilöä.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 308 asiakasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, palveluissa oli helmikuussa kaikkiaan 2 613 henkilöä.

Työttömät työnhakijat kunnittain

9 prosentin tai alle 9 prosentin työttömyysaste oli Kanta-Hämeen kunnista Hattulassa, Hausjärvellä ja Lopella. Korkein työttömyysaste oli Forssassa 14,8 prosenttia ja matalin Hattulassa 8,5 prosenttia.

Suurimmat työttömien työnhakijoiden määrien kasvut vuositasolla olivat

• Hämeenlinnassa 206 henkilöä,
• Riihimäellä 65 henkilöä.

Positiivista oli, että työttömien työnhakijoiden määrä laski tai pysyi ennallaan Hausjärvellä, Lopella ja Ypäjällä.

Työttömyys kasvoi edelleen Pirkanmaalla helmikuussa

Suurimmat työttömien määrät ammattiryhmittäin

• palvelu- ja myyntityö 6 955 henkilöä,
• erityisasiantuntijan työ 6 122 henkilöä,
• rakennus-, korjaus- ja valmistustyö 5 923 henkilöä,
• asiantuntijatyössä 3 326 henkilöä,
• muut työntekijät 3 087 henkilöä.

Helmikuussa ammatteihin lukeutumattomia työttömiä työnhakijoita oli 5 830 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui

Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä nousi vuoden takaiseen verrattuna. Helmikuussa oli 13 433 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä, kasvua oli vuositasolla 2 773 henkilöä.

Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli helmikuussa kaikkiaan 6 548 henkilöä, joka oli 1 799 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Pirkanmaalla rakennetyöttömiä oli noin 56 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista, määrällisesti 20 652 henkilöä.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 3 533 asiakasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, palveluissa oli helmikuussa kaikkiaan 7 915 henkilöä.

Työttömät työnhakijat kunnittain

Pirkanmaalla korkein työttömyysaste oli Urjalassa 18,2 prosenttia ja matalin Pälkäneellä 7,8 prosenttia. 9 prosentin tai alle 9 prosentin työttömyysaste oli Pirkanmaan kunnista Kihniössä ja Pälkäneellä. Tampereen työttömyysaste oli 16,1 prosenttia.

Suurimmat työttömien työnhakijoiden määrien kasvut vuositasolla olivat

• Tampereella 3 611 henkilöä,
• Nokialla 329 henkilöä,
• Kangasalla 261 henkilöä,
• Ylöjärvellä 255 henkilöä,
• Akaassa 197 henkilöä,
• Lempäälässä 168 henkilöä,
• Valkeakoskella 122 henkilöä,
• Urjalassa 107 henkilöä.

Työttömien työnhakijoiden määrä laski tai pysyi entisellään Hämeenkyrössä, Parkanossa ja Pälkäneellä.

Koko maan tilanne

Työttömien ja lomautettujen määrä nousi helmikuussa koko maassa vuositasolla 21 608 henkilöllä. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 12,7 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 348 015 henkilöä, joista lomautettujen osuus 28 280 henkilöä.

Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2026

Vuoden 2026 alussa perustettiin kymmenen uutta elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämis- ja edistämistehtäviä. Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue kattaa Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat.

Samalla perustettiin valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto, johon siirtyivät ELY-keskusten ympäristön lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät.