Saamelaisten kokemukset välittyvät Entiset ainoat -taidenäyttelyssä Kiasmassa

Arktinen alue on viime ajat ollut kansainvälisen politiikan keskiössä paitsi strategisen sijaintinsa, myös luonnonvarojensa vuoksi. Samalla, kun alueesta on tullut yhä näkyvämmin suurvaltapolitiikan kohde, alueen alkuperäiskansat on sivuutettu. Näin tapahtui myös silloin, kun valtiot jakoivat Saamenmaan rajalinjoilla.

Jaettu Saamenmaa

Nykyään neljän valtion alueella sijaitseva Sápmi (suom. Saamenmaa) oli olemassa ennen pohjoismaista valtiokäsitystä tai kansallisaatteita. Entiset ainoat -näyttely esittelee nykytaidetta, jossa tarkastellaan saamelaisuutta heidän itsensä kertomana. Näyttelyssä on mukana yli 20 taiteilijaa. Valtaosa teoksista on 2000–2020-luvuilta, mutta mukana on myös muutamia vanhempia teoksia, joista varhaisimmat ovat 1970-luvulta. Näinä vuosikymmeninä saamelainen yhteiskunta on kamppaillut tiensä pohjoismaiseen lainsäädäntöön ja kansainväliseen tietoisuuteen.

“Saamelaisessa nykytaiteessa kontrastit ovat läsnä. Teoksista välittyy saamelaisen elämän herkkyys ja tunteet, mutta niissä näkyy myös se, miten maailma on kovettanut ja tehnyt meistä pärjääjiä. Saamelaisen kävijän silmään teokset heijastavat yhteisömme itsetuntoa, iloja ja suruja. Suomalaiselle kävijälle taas teokset tarjoavat saamelaista tapaa tarkastella saamelaisia”, sanoo näyttelyn kuratoinut erityisasiantuntija Petra Laiti. 

Tie sovintoon

Näyttely on myös Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin valossa ajankohtainen. Komissio luovutti loppuraporttinsa valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle joulukuussa 2025. Raportissa annetaan 68 suositusta saamelaisten aseman parantamiseksi ja korostetaan Suomea kahden kansan maalle perustettuna valtiona. Seuraavaksi on konkreettisten toimien aika.

”Tämä yhteisnäyttely on esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, jota suomalaisten ja saamelaisten välillä voisi tehdä laajemminkin”, Laiti sanoo.

Kiasman johtajan Kiira Miesmaan mukaan nykytaiteeseen kuuluu, että annetaan tilaa erilaisille tarinoille ja niille, jotka eivät aina ole päässeet ääneen.

”Tämä on yksi tapa antaa tilaa saamelaisten äänelle. Olen iloinen, että saamme tehdä näyttelyn yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan ja kuraattori Petra Laitin kanssa”, Miesmaa sanoo.

Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Máret Pieski pitää tärkeänä, että Helsinkiin saadaan viimein laaja saamelaisen nykytaiteen näyttely.

”Saamelainen nykytaide ja duodji elää aivan uudenlaista nousukautta, mikä näkyy myös suurena kansainvälisenä kiinnostuksena. Olen erittäin iloinen, että Kiasma tarttui yhteistyöehdotukseemme, joka mahdollistaa näyttelyn osan tuomisen myös Saamenmaalle Siidaan”, Pieski sanoo.

“Vaikka arktiseen alueeseen kohdistuu nyt enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin, alueen kansojen tilanne ei parane. Kysymykset esimerkiksi maanomistuksesta ja luonnonresursseista laahaavat Nato-keskustelun perässä. Samat kysymykset koskettavat kaikkia arktisia alkuperäiskansoja, kuten saamelaisia ja inuiteja. Siksi on tärkeää, että nimenomaan meidän äänemme ovat nyt esillä ja tulevat kuulluksi”, Laiti sanoo.

Näyttelyn taiteilijat: Siri Baggerman, Tomas Colbengtson, Marja Helander, Rose-Marie Huuva, Berit Marit Hætta, Johdet x Pirak, Márjá Karlsen, Hans Ragnar Mathisen, Britta Marakatt-Labba, Joar Nango, Outi Pieski, Katarina Pirak Sikku, Raisa Porsanger, Jorma Puranen, Máret Ánne Sara, Eveliina Sarapää, Hilde Skancke Pedersen, Katarina Spik Skum, Lena Stenberg, Lada Suomenrinne, Arvid Sveen, Tapio Tapiovaara, Nils-Aslak Valkeapää, Niillas Holmberg, Pekka Aikio

Entiset ainoat – Saamelaisen taiteen aika
27.3.–6.9.2026, Kiasma

Nykytaiteen museo Kiasma
Mannerheiminaukio 2
00100 Helsinki