Hanna Sarkkinen: Kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine edistäisi yhdenvertaisuutta ja yhteisymmärrystä
24.3.2026 12:32:32 EET | Vasemmistoliitto | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen esitteli lähetekeskustelussa lakialoitteen, jolla koulujen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvattaisiin kaikille yhteisellä katsomusaineella. Aloitteen jättivät yhdessä Sarkkisen kanssa vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä ja Pia Lohikoski.

Sarkkisen mukaan ymmärrys ja dialogi erilaisten katsomusten välillä on keskeinen osa yleissivistystä ja hyvin tärkeää maailmassa, jossa vastakkainasettelu korostuu. Koululla on tärkeä tehtävä eri taustoista tulevien lasten yhteisenä paikkana.
– Yhteisen katsomusaineen tavoitteena on torjua eriytymistä ja lisätä yhteisymmärrystä eri uskontokuntiin kuuluvien ja niihin kuulumattomien ihmisten välillä. Olen iloinen, että opetusministeri Adlercreutz on ilmaissut tukensa yhteiselle katsomusaineelle, Sarkkinen sanoo.
Lakialoitteessa yhteisen katsomusaineen nimi on katsomusoppi. Se olisi kaikille oppilaille pakollinen aine uskontokuntaan kuulumisesta riippumatta, eikä opetukseen osallistumisesta enää myönnettäisi vapautusta koulun ulkopuolella tapahtuvan uskonnonopetuksen perusteella.
– Katsomusoppiin siirtyminen parantaisi oppilaiden yhdenvertaisuutta ja lisäisi ymmärrystä uskonnoista, kulttuureista ja vakaumuksista osana opetusta. Se myös edistäisi uskonnon ja omantunnon vapauden toteutumista, Sarkkinen sanoo.
Tälle hetkellä perusopetuslaki ei salli kirkkokuntien jäsenten osallistumista elämänkatsomustiedon opiskeluun. Yhteinen katsomusaine edistäisi perheiden yhdenvertaisuutta, kun oppijat ja huoltajat eivät olisi enää eriarvoisessa valintatilanteessa katsomusaineiden opetuksen suhteen.
Sarkkisen mukaan uusi oppiaine myös helpottaisi ja yksinkertaistaisi opetuksen järjestäjien tilannetta, kun nykyisten eriytettyjen opetusjärjestelyjen sijaan kaikki oppilaat osallistuivat yhtäläiseen opetukseen. Samalla se vähentäisi kustannuksia.
Erillisten uskontoaineiden opetuksen loppuminen ei vaikuttaisi perheiden oman uskonnon harjoittamiseen koulun ulkopuolella. Koulun uskonnonopetusta ei ole nykyiselläänkään tarkoitettu tunnustukselliseksi.
---
Hanna Sarkkisen puhe lakialoitteen lähetekeskustelussa 24.3.2026:
Arvoisa puhemies,
Aloitteessa esitetään peruskoulun ja lukion uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamista kaikille oppilaille yhteisellä katsomusaineella, jonka nimi olisi katsomusoppi.
Katsomusoppi olisi kaikille oppilaille uskontokuntaan kuulumisesta riippumatta pakollinen aine, eikä opetukseen osallistumisesta voitaisi enää myöntää vapautusta koulun ulkopuolella tapahtuvan uskonnonopetuksen perusteella.
Ehdotuksen tavoitteina on parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta, edistää sivistyksellisten oikeuksien, lapsen edun ja uskonnon ja omantunnon vapauden toteutumista sekä lisätä ymmärrystä uskonnoista, kulttuureista ja vakaumuksista osana opetusta. Tavoitteena on torjua eriytymistä ja lisätä yhteisymmärrystä eri uskontokuntiin kuuluvien ja kuulumattomien ja eri tavalla ajattelevien ihmisten välillä.
Tavoitteena on myös opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen oppilaan uskontokuntaan kuulumisesta riippumatta. Esitys helpottaisi ja yksinkertaistaisi opetuksenjärjestäjien tilannetta ja vähentäisi kustannuksia, kun nykyisten eriytettyjen opetusjärjestelyn sijaan kaikki oppilaat osallistuivat yhtäläiseen opetukseen.
Uutta oppiainetta kehitettäessä on ratkaistava esimerkiksi opettajien kelpoisuuteen ja koulutukseen liittyvät kysymykset. Kyseessä on rakenteellisesti iso muutos, joka vaatii myös lainsäädännön uudistamista. Tarkemmin uuden oppiaineen sisällöt ja tavoitteet määrittelevät kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat. Olen iloinen, että opetusministeri Adlercreuz on ilmaissut tukensa yhteiselle katsomusaineelle.
Arvoisa puhemies,
Dialogi ja ymmärrys erilaisten katsomusten välillä on keskeinen osa yleissivistystä ja vastakkainasetteluja korostavassa maailmassa hyvin tärkeää. Kouluilla on merkittävä tehtävä toimia eri taustoista tulevien lasten yhteisenä paikkana, jossa on mahdollista oppia ymmärtämään sekä omaa että muiden katsomuksia ja oppia tunnistamaan katsomuksia yhdistäviä arvoja. Siirtyminen kaikille yhteiseen katsomusaineeseen edistäisi yhteistä ja yhdenvertaista yleissivistystä.
Tällä hetkellä uskonnon oppiaineessa on useita eri oppimääriä. Oppilasmäärältään suurimpia oppimääriä ovat evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto ja islam. Uskonnonopetus on tunnuksetonta. Elämänkatsomustiedon opiskelu on tarkoitettu uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille. Sen opetukseen voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös oppilas, jonka omaa uskontoa ei opeteta. Perusopetuslaki ei kuitenkaan salli evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan jäsenten osallistumista elämänkatsomustiedon opiskeluun. Kaikille yhteinen katsomusaine edistäisi lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta myös siten, että oppijat ja huoltajat eivät nykyiseen tapaan olisi enää eriarvoisessa valintatilanteessa katsomusaineiden opetuksen suhteen.
Perusopetuslaki mahdollistaa nykyisin huoltajan hakemuksesta myös vapautuksen koulun uskonnon- tai elämänkatsomustiedon opetuksesta ja opetuksen korvaamisen koulun ulkopuolella tapahtuvalla uskonnollisen yhdyskunnan tarjoamalla toiminnalla. Siinä missä kouluissa tapahtuva uskonnonopetus on opetussuunnitelman mukaista ja opetusta myös valvotaan, valvonta ei ulotu koulujen ulkopuolella tapahtuvaan uskonnonopetukseen, vaikka opetus korvaisi koulujen uskonnonopetusta. Tämä on herättänyt myös huolta opetuksen sisällöstä ja lapsille annettavista vaikutteista, jopa radikalisaation uhasta. Yhteinen katsomusaine poistaisi tämän ongelman. Kyse olisi kaikille oppilaille pakollisesta yhteisestä oppiaineesta, jolle osallistumisesta ei voisi hakea vapautusta ja jota ei voisi korvata koulun ulkopuolella tapahtuvalla uskonnollisen yhdyskunnan tarjoamalla opetuksella.
Arvoisa puhemies,
Yhteinen katsomusaine ei kavenna uskonnonvapautta. Perheissä mahdollinen uskontoon liittyvä kasvatus voidaan toteuttaa perheiden itse parhaaksi katsomalla tavalla jatkossakin. Erillisten uskontoaineiden opetuksen lopettaminen ei vaikuta lasten ja perheiden oman uskonnon harjoittamiseen koulun ulkopuolella. Koulun uskonnonopetusta ei ole nykyiselläänkään tarkoitettu tunnustukselliseksi.
Helsingissä syntyvistä lapsista jo pidempään enää alle puolet on liitetty evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vaikka erot katsomusaineiden opiskelussa ovat maakuntien välillä suuria, valtakunnallisesti elämänkatsomustiedon ja islamin opiskelu on kasvussa ja evankelis-luterilaisen uskonnon opiskelu on laskussa. Myös tämän vuoksi koulujen opetusta ja katsomusaineita on tärkeää kehittää vastaamaan tämän päivän katsomuksellista todellisuutta.
Kaikille yhteinen katsomusaine helpottaisi myös koulutuksen järjestäjien tilannetta. Pienten ryhmien opetus ja pirstaloitunut katsomusaineiden opetus on kallista ja hankalaa. Useiden eri uskontojen opetuksessa käytännön haasteita tuovat nykyisellään myös opettajien rekrytointi ja lukujärjestysten suunnittelu. Yhteisen katsomusaineen myötä myös katsomusaineiden opetussuunnitelmien laatiminen selkeytyisi, koska niitä tarvittaisiin lukuisten suunnitelmien sijasta vain yksi. Yhteiseen katsomusaineeseen siirtyminen todennäköisesti säästäisi opetuksenjärjestäjien pysyviä kustannuksia kun opetuksen järjestäminen yksinkertaistuisi. Kuitenkin alkuvaiheeseen liittyisi kertaluonteisia lisäkustannuksia esimerkiksi opettajien täydennyskoulutukseen ja uuteen oppiaineeseen siirtymiseen liittyen.
Arvoisa puhemies,
Katsomusaineiden opetuksen järjestämiselle nykyisten erillisten uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen sijaan kaikille oppilaille yhteisen katsomusaineen muodossa ei ole perustuslaista tai ihmisoikeussopimuksista johtuvaa estettä. Sen sijaan yhteinen katsomusaine turvaisi ja edistäisi oppilaiden yhdenvertaista kohtelua, lisäksi se torjuisi eriytymistä ja lisäisi ymmärrystä eri tavalla ajattelevien ihmisten välillä.
Yhteyshenkilöt
Hanna Sarkkinenkansanedustaja
Puh:050 512 2606hanna.sarkkinen@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vasemmistoliitto
Minja Koskela ja Li Andersson: Palkkavarkaus voidaan kriminalisoida ilman minimipalkkaa – Leena Meri ei tunne Norjan mallia24.3.2026 14:12:12 EET | Tiedote
Oikeusministeri Leena Meri (ps) esitti keskiviikkona 18.3. eduskunnassa, että alipalkkausta ei voida kriminalisoida ilman, että lakiin säädetään minimipalkka.
Jessi Jokelainen: Vasemmistolaisella politiikalla tekoälyn hyödyt kaikkien käyttöön21.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen esittää toimenpiteitä tekoälyn tuomiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Jokelaisen mukaan perustulon on oltava tekoälytulevaisuuden sosiaaliturvamalli ja tekoälyn mahdollistama tuottavuuden kasvu on ulosmitattava lyhyempänä työaikana.
Minja Koskela: Eläkekatto kohtuullistaisi tulevaisuuden eläkekuluja20.3.2026 16:44:47 EET | Tiedote
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela haluaa jatkaa keskustelua suurten eläkkeiden enimmäismäärästä eli eläkekatosta.
Pia Lohikoski: Maksuttomasta korkeakoulutuksesta ei tule tinkiä tippaakaan20.3.2026 13:20:58 EET | Tiedote
Hallituksen tavoitteena on, että koko korkeakoulututkinto olisi tulevaisuudessa mahdollista suorittaa maksullisessa avoimessa korkeakoulussa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikosken mukaan tämä tarkoittaisi maksukykyyn perustuvan ohituskaistan avaamista korkeakoulututkintoon.
Veronika Honkasalo: Suomi ei voi seurata sivusta kun Israel pommittaa siviilejä Libanonissa20.3.2026 09:24:15 EET | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii Suomelta reaktiota Israelin laajeneviin sotatoimiin Libanonissa. Israelin ja Hizbollahin välinen tilanne on eskaloitunut maaliskuun alusta lähtien. Israelin iskujen on kerrottu kohdistuneen Hizbollahin tukikohtiin, mutta samalla niitä on tehty myös tiheästi asutuille siviilialueille, muun muassa Beirutin eteläisiin esikaupunkeihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme