Väitös: Kotoutumiskouluttajien kuva maahan muuttaneista on usein stereotyyppinen
24.3.2026 11:57:32 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Työmarkkinalähtöinen kotoutuminen kaventaa ymmärrystä sosiaalisesta moninaisuudesta ja sen aitoa hyväksyntää osaksi suomalaista yhteiskuntaa, selviää FM Miitta Järvisen väitöstutkimuksesta. Kotoutumiskoulutuksen rakenteet eivät tarjoa riittävästi tukea opiskelijoita koskettavien ilmiöiden, kuten rasismin tai traumataustan kohtaamiseen.

FM Miitta Järvinen tutki väitöskirjassaan kouluttajien käsityksiä moninaisuudesta aikuisille maahan muuttaneille suunnatuissa koulutuksissa. Kävi ilmi, että asenteet saattavat jopa ylläpitää rakenteellista rasismia ja maahan muuttaneisiin kohdistuvia negatiivisia asenteita.
Tutkimukseen haastatellut kouluttajat työskentelivät aikuisten perusopetuksessa, kotoutumis-koulutuksessa ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kouluttajien käsitys moninaisuudesta perustuu maahan muuttaneisiin laajasti liitettyihin tavanomaisiin ennakkokäsityksiin. Opiskelijoita koskevassa puheessa korostuvat esimerkiksi naisiin ja äiteihin, muslimeihin ja pakkomuuttoon liittyvät teemat.
– Kouluttajien rakentama kuva ei siis juuri haasta tyypillistä, jopa stereotyyppistä käsitystä maahan muuttaneisiin liitetystä moninaisuudesta.
Järvisen mukaan antirasistisia ja traumainformatiivisia lähestymistapoja tulisi sisällyttää läpileikkaavasti kaiken koulutuksen rakenteisiin, jotta ne tukisivat paremmin sekä kouluttajia että opiskelijoita.
Kotoutumiskoulutuksen rakenteet eivät tarjoa riittävästi tukea opiskelijoita koskettavien ilmiöiden, kuten rasismin tai traumataustan kohtaamiseen.
– Erityisesti muslimiopiskelijoihin kohdistuu huolipuhetta heidän sijoittumisestaan suomalaisille työmarkkinoille. Muodostuvatko esimerkiksi säännölliset päivärukoukset ongelmaksi potentiaalisille työnantajille?
Kouluttajien suhde uskonnonharjoittamisen rajoittamiseen on tutkimuksen mukaan ristiriitainen: vaikka he henkilökohtaisesti karsastaisivat puuttumista uskonnon harjoittamiseen, kokevat he velvollisuudekseen totuttaa opiskelijoita työelämän oletettuihin vaatimuksiin.
– Työmarkkinalähtöinen suhtautuminen esittää muslimit haasteena työelämässä, mikä saattaa ylläpitää rakenteellista rasismia ja maahan muuttaneisiin kohdistuvia negatiivisia asenteita, Järvinen sanoo.
Resurssit ovat monin paikoin riittämättömät
Tutkimus avaa erityisesti sitä yhteiskunnallista asemaa, johon kouluttajat sijoittuvat jokapäiväisessä työssään. Maahan muuttaneiden kouluttajat toimivat merkittävässä asemassa opiskelijoiden ja suomalaisen yhteiskunnan välimaastossa.
– Kouluttajien työssä keskeistä on paitsi pedagogiset ja viranomaisuuteen liittyvät velvollisuudet, myös se, miten kouluttajat sitoutuvat emotionaalisesti opiskelijoihin ja heidän elämäntilanteisiinsa, Järvinen kuvaa.
Haastatteluissa rakentuu kuva siitä, miten kouluttajat navigoivat työssään opiskelijoiden elämäntilanteiden, kotoutumisen rakenteiden sekä omien arvojensa välillä.
Et sit yhteiskunnallisesti [--] me ollaan siinä maahanmuuttajien ja suomalaisen kulttuurin välissä.
Kouluttajilla, kuten muilla kotoutumistyön arkipäivän ammattilaisilla, on Järvisen mukaan merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Tutkimuksensa pohjalta hän peräänkuuluttaa kotoutumispolitiikan ja sen rakenteiden tarkempaa huomioimista.
– Lähtökohtaisesti työvoimapoliittisena koulutuksena järjestetyn maahan muuttaneiden kotoutumista edistävän koulutuksen rahoitusmalli vahvistaa kotoutumisen työelämäpainotteisuutta, kaventaa ymmärrystä sosiaalisesta moninaisuudesta, sekä vaikeuttaa maahan muuttaneiden aitoa hyväksyntää osana suomalaista yhteiskuntaa.
Monin paikoin riittämättömät resurssit eivät tue riittävästi opiskelijoiden tai opettajien tarpeita, Järvinen sanoo.
– Kotoutumisen lähtökohtaisesti puutteellisiin resursseihin ollaan parhaillaan kohdistamassa lisäleikkauksia. Lisäksi rasismia normalisoivassa asenneilmapiirissä kouluttajien kaltaisten toimijoiden merkitys ja samalla ja heihin kohdistuva paine korostuvat entisestään.
– joskus kun se tuki onnistuu osumaan kohdalleen, oikeaan aikaan ja paikkaan, niin sil voi olla asioita muuttava vaikutus.
Sitaatit ovat lainauksia Järvisen tutkimuksessaan toteuttamista haastatteluista.
FM Miitta Järvinen esittää väitöskirjansa ”We are Between Migrants and Finnish Culture: Educators and Diversity in Finnish Education for Adult Migrants” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28.3.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jaana Vuori (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Martikainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on uskontotiede.
Väitöskirja Turun yliopiston julkaisuarkistossa Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen etäyhteydellä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin klo 9-15
Puh:+358 50 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleMiitta JärvinenVäitöskirjatutkija
miitta.m.jarvinen@utu.fiKuvat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tutkimuskatsaus: Pitkittynyt sota kuormittaa vakavasti ukrainalaislasten mielenterveyttä24.3.2026 08:56:06 EET | Tiedote
Ukrainassa yli vuosikymmenen jatkunut sota näkyy lasten ja nuorten mielenterveydessä. Laaja tutkimuskatsaus osoittaa, että suuri osa sodalle altistuneista ukrainalaislapsista kärsii muun muassa posttraumaattisesta stressihäiriöstä (PTSD), masennuksesta, ahdistuneisuudesta sekä itsetuhoisuudesta.
Väitös: Kvanttiteknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia pelien interaktiiviseen tarinankerrontaan23.3.2026 12:55:05 EET | Tiedote
Kvanttilaskentaa pidetään merkittävänä teknologisena läpimurtona, mutta sen vaikutuksia luoviin aloihin, kuten peleihin ja interaktiiviseen tarinankerrontaan, on tutkittu vielä vähän. Väitöskirjassaan Natasha Skult tarkastelee, miten kehittyvät kvanttiteknologiat voivat muuttaa interaktiivisen median suunnittelua ja pelaajakokemusta.
Turkulaisyliopistojen vuoden dosentiksi on valittu biokemian yliopistonlehtori Jarmo Käpylä20.3.2026 09:19:02 EET | Tiedote
Turun yliopistojen dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi biokemian yliopistonlehtori Jarmo Käpylän Turun yliopistosta. Valinta julkistettiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin yliopistoyhteisöjen Akateemisen päivän yhteydessä 19.3.2026.
Laaja kuvantamistutkimus muuttaa käsitystä Parkinsonin taudin lepovapinan synnystä20.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomalainen kliininen kuvantamistutkimus osoittaa, että Parkinsonin tautiin liittyvä lepovapina ei selity voimakkaammalla dopamiinin menetyksellä. Päinvastoin, vapina kytkeytyy suhteellisesti paremmin säilyneeseen dopamiinitoimintaan.
800 tarinaa Turun historiasta – Turun yliopiston tutkijoiden uusi sivusto ilmestyy nyt myös ruotsiksi19.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Turun historiaa luotaavat sivustot antavat mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimman kaupungin vaiheisiin ja elämänmenoon, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Turun kaupungin 800-vuotisjuhlavuotta vietetään vuonna 2029.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

