Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä
26.3.2026 08:14:31 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Laajassa suomalaistutkimuksessa seurattiin 62 000 henkilöä, joilla oli diagnosoitu dementia 65 vuoden iässä tai sen jälkeen. Verrokkiryhmänä oli 312 000 henkilöä, joilla ei ollut dementiaa.
Tutkijat tunnistivat 29 sairaalahoitoa vaatinutta sairautta, jotka olivat selvästi yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin. Näistä kaksi oli infektioita: virtsarakkotulehdus sekä sijainniltaan määrittämätön bakteeri-infektio, jossa infektion lähtöpaikka ei ole tiedossa.
– Kun otimme huomioon muut dementiariskiä lisäävät sairaudet, infektioiden ja dementian välinen yhteys säilyi lähes ennallaan. Tämä antaa viitteitä siihen, että infektioiden ja dementiariskin välinen yhteys ei selity muilla samanaikaisilla sairauksilla, Helsingin yliopiston tutkija Pyry Sipilä kertoo.
Infektiot diagnosoitiin keskimäärin 5–6 vuotta ennen dementiaa. Havainnot viittaavat siihen, että vakavat infektiot saattavat kiihdyttää jo käynnissä olevaa kognitiivista heikentymistä.
– Erityisen vahva yhteys havaittiin ennen 65 vuoden ikää todetussa dementiassa. Tähän varhain alkavaan dementiaan olivat yhteydessä viisi eri infektiotyyppiä, muun muassa keuhkokuume ja hammaskaries eli hampaiden reikiintyminen, Sipilä kertoo.
Tutkimustulokset vahvistavat aiempaa näyttöä vakavien infektioiden ja dementian yhteydestä. Sipilä korostaa lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan tietää, voiko infektioiden tehokas ehkäisy ja hoito auttaa dementian torjunnassa.
Tutkimus The role of noninfectious comorbidities in the association between severe infections and risk of dementia in Finland: A nationwide registry study julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pyry Sipilä
pyry.sipila@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiTietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa – yhteensä yli 37 500 hakijaa25.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto oli tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Kuningaspingviinien leveä elämä eläintarhassa – mitä voimme oppia vanhenemisesta?25.3.2026 07:50:15 EET | Tiedote
Vanhenemisen fysiologiaa tutkittiin uraauurtavassa tutkimuksessa tavalla, jota on vaikea toteuttaa ihmisillä. Eläintarhassa suojaa ja vapaasti ruokaa saavat kuningaspingviinit elävät pidempään mutta vanhenevat nopeammin kuin luonnossa elävät.
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme