Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä
26.3.2026 08:14:31 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Laajassa suomalaistutkimuksessa seurattiin 62 000 henkilöä, joilla oli diagnosoitu dementia 65 vuoden iässä tai sen jälkeen. Verrokkiryhmänä oli 312 000 henkilöä, joilla ei ollut dementiaa.
Tutkijat tunnistivat 29 sairaalahoitoa vaatinutta sairautta, jotka olivat selvästi yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin. Näistä kaksi oli infektioita: virtsarakkotulehdus sekä sijainniltaan määrittämätön bakteeri-infektio, jossa infektion lähtöpaikka ei ole tiedossa.
– Kun otimme huomioon muut dementiariskiä lisäävät sairaudet, infektioiden ja dementian välinen yhteys säilyi lähes ennallaan. Tämä antaa viitteitä siihen, että infektioiden ja dementiariskin välinen yhteys ei selity muilla samanaikaisilla sairauksilla, Helsingin yliopiston tutkija Pyry Sipilä kertoo.
Infektiot diagnosoitiin keskimäärin 5–6 vuotta ennen dementiaa. Havainnot viittaavat siihen, että vakavat infektiot saattavat kiihdyttää jo käynnissä olevaa kognitiivista heikentymistä.
– Erityisen vahva yhteys havaittiin ennen 65 vuoden ikää todetussa dementiassa. Tähän varhain alkavaan dementiaan olivat yhteydessä viisi eri infektiotyyppiä, muun muassa keuhkokuume ja hammaskaries eli hampaiden reikiintyminen, Sipilä kertoo.
Tutkimustulokset vahvistavat aiempaa näyttöä vakavien infektioiden ja dementian yhteydestä. Sipilä korostaa lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan tietää, voiko infektioiden tehokas ehkäisy ja hoito auttaa dementian torjunnassa.
Tutkimus The role of noninfectious comorbidities in the association between severe infections and risk of dementia in Finland: A nationwide registry study julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pyry Sipilä
pyry.sipila@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiTietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme