Uni puhdistaa aivoja – Oulun yliopiston tutkijat löysivät tavan mitata ilmiötä nopeasti ja turvallisesti
31.3.2026 05:45:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Uni auttaa aivoja puhdistumaan, ja nyt tätä prosessia voidaan mitata ihmisillä täysin kajoamattomasti. Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla aivojen nesteiden liikkeen vilkastumista unen aikana voidaan seurata nopeasti ja turvallisesti ilman varjoaineita.

Aivojen puhdistuminen perustuu aivopulsaatioihin – kehon luonnollisiin rytmeihin, jotka liikuttavat verta ja aivo-selkäydinnestettä aivoissa. Pulsaatiota on kolmea päätyyppiä: sydämen sykkeen tuottama valtimoiden kardiovaskulaarinen pulsaatio, laskimoiden ja aivo-selkäydinnestetilojen hengityspulsaatiot ja verisuoniston seinämien hidas vasomotorinen aaltoilu. Näiden pulsaatioiden ja aivojen puhdistumisen on osoitettu voimistuvan unessa.
Pulsaatiot ohjaavat nesteiden kulkeutumista aivokudoksen läpi ja auttavat poistamaan aineenvaihdunnan jätteitä. Jos tämä nestevirtaus ja puhdistus heikkenee, kuona-aineet voivat alkaa kertyä aivoihin. Ilmiö on yhdistetty muun muassa muistisairauksiin, mutta sen toiminta ihmisillä on ollut vaikeasti mitattavissa.
Nestevirtaus vilkastuu unen aikana
Oulun yliopiston toiminnallisen neurokuvantamisen tutkimusryhmän kehittämä ultranopea magneettikuvausmenetelmä mahdollistaa nyt aivojen nestekierron mittaamisen suoraan seuraamalla aivonesteessä olevien vesimolekyylien liikettä. Mittaus kestää vain noin viisi minuuttia eikä vaadi ruiskutettavia varjoaineita.
Ryhmän tekemien tutkimusten mukaan unen aikana aivopulsaatioiden käyttäytyminen muuttuu selvästi. Aivoja puhdistavaa nestekiertoa edistävien hengitysperäisten ja vasomotoristen pulsaatioiden eteneminen aivoissa nopeutuu, kun taas sydänperäiset pulsaatiot hidastuvat. Tämä johtuu siitä, että aivokudos suodattaa vettä tehokkaammin, samalla kun valtimoimpulssin eteneminen hidastuu valtimoiden laajentuessa ja verenpaineen laskiessa unen aikana.
Unessa aivojen ohjaussuhteet kääntyvät osin toisinpäin
Tutkimuksissa havaittiin myös, että unen aikana aivojen toiminnan peruslogiikka muuttuu. Hereillä ollessa aivojen hermosolujen sähköinen toiminta ohjaa verenkiertoa ja nesteiden liikettä. Toisin sanoen ensin aktivoituvat hermosolut, ja vasta sen jälkeen verenkierto lisääntyy. Unen aikana tämä yhteys ei ole enää yksisuuntainen.
”Unessa erityisesti vasomotoriset aallot eli verisuonten hitaat < 0.1 Hz pulsaatiot alkavat paikallisesti ohjata myös aivojen sähköistä toimintaa ja veden liikettä”, tutkimusta johtanut toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi kuvaa.
Ilmiö näkyy erityisesti aivojen takaosissa, kuten tuntoaivokuorella. Samoilla alueilla myös nesteen virtaus aivokudoksen läpi kasvaa selvästi, mikä viittaa tehostuneeseen puhdistumiseen.
Mahdollisuuksia ikääntyvien aivojen seurantaan
Tulokset perustuvat kahteen vastikään julkaistuun tutkimukseen, joista toinen ilmestyi arvostetussa Advanced Science -tiedelehdessä ja toinen korkeatasoisessa Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehdessä. Molemmissa tutkimuksissa mittauksia tehtiin terveillä vapaaehtoisilla.
Tutkijoiden mukaan havainnot auttavat ymmärtämään entistä tarkemmin, miten ja missä uni tehostaa aivojen puhdistumista.
Ennestään tiedetään, että aivojen nestekierto heikkenee iän myötä.
”Uudet mittausmenetelmät avaavat mahdollisuuksia seurata ja tulevaisuudessa myös hoitaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia aivojen nestekierrossa”, Kiviniemi kertoo.
Kiviniemen johtama tutkimusryhmä on kehittänyt myös puettavaa mittausteknologiaa, jolla aivojen sähköistä toimintaa ja verenkiertoa voidaan seurata unen aikana ilman magneettikuvausta. Tulokset vastaavat hyvin MRI-mittauksia ja viittaavat siihen, että aivojen puhdistumista voitaisiin tulevaisuudessa seurata aiempaa helpommin myös kliinisessä työssä.
Tutkijat kehittävät parhaillaan keinoja, joilla iän myötä hiipuvaa aivojen nestekiertoa ja aivopulsaatioiden toimintaa voitaisiin tehostaa ja siten hidastaa ikääntymisen tuomia vaikutuksia aivoihin.
Tutkimusjulkaisut:
A. Elabasy et al. Sleep Alters the Velocity of Physiological Brain Pulsations in Humans. Advanced Science (2026): e03745.
Väyrynen et al. Sleep alters neurovascular and hydrodynamic coupling in the human brain, Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. 123 (12) e2510731123, (2026).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Vesa Kiviniemi, OFNI-tutkimusryhmä, Oulun yliopisto, 050 308 6862, vesa.kiviniemi@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Tommi Väyrynen, OFNI-tutkimusryhmä, Oulun yliopisto, 040 412 6176, tommi.vayrynen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Raskausajan ympäristöaltisteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten syöpäriskiin – Oulun yliopisto mukana laajassa eurooppalaisessa syöpätutkimuksessa7.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa selvitetään, miten äidin raskausajan kemialliset ja biologiset ympäristöaltistukset vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät lasten syöpäriskiä ja joihin voitaisiin tulevaisuudessa puuttua ennaltaehkäisevästi. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista yhteistyötä.
Avaruuden kolonisaatiosta väitellään Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -debattisarjassa3.4.2026 07:52:00 EEST | Tiedote
”Avaruuden kolonisaatio on ratkaisu maapallon ongelmiin” on Oulun yliopiston debattisarjan väite, josta muun muassa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esittää oman näkemyksensä. Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään keskiviikkona 8. huhtikuuta Oulun yliopistossa Linnanmaalla.
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Riskinä uupuminen jo ennen töiden aloittamista – opettajiksi opiskelevien kyynistyminen alaan huolestuttaa tutkijoita31.3.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Peruskoulun opettajista jopa puolet harkitsee säännöllisesti ammatin vaihtamista. Tutkijat kantavat huolta jo opettajankoulutuksen aikana näkyvästä työuupumuksesta ja opiskelijoiden kyynistymisestä.
Epäsäännöllinen nukkumaanmeno lisää sydäntapahtumien riskiä30.3.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika keski-iässä voi ennustaa kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tuore Oulun yliopiston tutkimus osoitti, että suuret vaihtelut nukkumaanmenoajassa kaksinkertaistivat riskin vakaville sydäntapahtumille erityisesti alle kahdeksan tuntia nukkuvilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme