Matala hemoglobiini voi tukea terveyttä monin tavoin
25.3.2026 09:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että normaalin rajoissa oleva mutta matala veren hemoglobiinitaso voi olla hyödyksi erityisesti sokeriaineenvaihdunnalle ja sydän- ja verisuoniterveydelle.
Punasolujen sisältämä hemoglobiini on elintärkeä proteiini, jonka tärkein tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista eri kudoksille ympäri kehoa. Suomalaisten viitearvojen mukaan normaali hemoglobiini on naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.
– Normaalin vaihteluväli on siis melko laaja, ja aiemmat tutkimukset ovatkin vihjanneet, että normaalin rajoissa oleva mutta vaihteluvälin matalammassa päässä oleva hemoglobiiniarvo voi olla eduksi terveydelle, kertoo tutkijatohtori Jooa Norha Turun yliopistosta.
Terveysvaikutukset liittyvät sokeriaineenvaihduntaan, fyysiseen kuntoon sekä sydämen ja maksan terveyteen
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat mittasivat 64:n aikuisen hemoglobiiniarvot ja kartoittivat laajasti heidän aineenvaihduntaansa sekä sydän- ja verisuoniterveyttään.
– Havaitsimme, että matalampi hemoglobiinipitoisuus oli yhteydessä erityisesti parempaan sokeriaineenvaihduntaan mutta myös fyysiseen kuntoon, sydänterveyteen ja vähäisempään maksan rasvoittumiseen, Norha kertoo.
Tutkijat huomauttavat, että vaikka tutkittavia olikin vain rajallinen määrä, tutkimuksen luotettavuutta lisäävät seuranta-asetelma ja tutkittaville tehdyt vaativat kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset.
– Mittasimme sokeriaineenvaihduntaa eli insuliiniherkkyyttä antamalla tutkittaville laboratoriossa suoraan verenkiertoon insuliinia ja sokeria. Tämän avulla pystyimme selvittämään, miten keho reagoi insuliiniin, Norha tarkentaa.
Matala hemoglobiinipitoisuus ollut yhteydessä jopa pienempään kuolleisuuteen
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia löydöksiä, sillä matalampi hemoglobiinipitoisuus on ollut yhteydessä jopa pienempään kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen suomalaisessa aineistossa.
– Vaikutusmekanismi ei ole täysin selvä. On ehdotettu, että matalampi mutta vielä terveen rajoissa oleva hemoglobiinitaso herättelisi hapenpuutteeseen liittyviä solujen suojamekanismeja, jotka edistäisivät solujen aineenvaihduntaa, kuvailee tutkimuksen johtaja Ilkka Heinonen.
Oireettomilta ja perusterveiltä ihmisiltä tutkijat eivät kuitenkaan suosittele mittaamaan hemoglobiinia tarpeettomasti. Poikkeavan matalista tai korkeista arvoista on syytä keskustella lääkärin kanssa.
Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana Turun yliopisto, Turun yliopistollinen keskussairaala, Åbo Akademi ja UKK-instituutti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jooa NorhaTutkijatohtoriTurun yliopisto
Puh:+358 44 3312942jooa.norha@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/jooa-norhaIlkka HeinonenDosenttiTurun yliopisto
Puh:+358 50 5939173ilkka.heinonen@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/ilkka-heinonenLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Immuunipuolustus toimii aktiivisesti jo ennen syntymää15.10.2026 11:18:53 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa osoittaneet, että neutrofiili-valkosoluja on useissa kudoksissa jo alkionkehityksen aikana, ja että ne kykenevät samoihin tehtäviin kuin aikuisten neutrofiilit. Neutrofiilit ovat elimistön puolustussoluja, joiden tehtävä on hakeutua nopeasti tulehdusalueille ja tuhota haitallisia mikrobeja.
Koneiden ylivaltaa pelättiin jo 200 vuotta sitten – uutuuskirja avaa tekoälyn romanttisia juuria14.10.2026 12:06:51 EEST | Tiedote
Voivatko koneet syrjäyttää ihmisen ja ottaa vallan? Jo 1800-luvun romantikot pohtivat kysymyksiä, jotka hallitsevat nykyistä tekoälykeskustelua. Turun yliopiston erikoistutkijan Asko Nivalan uusi teos tarkastelee, miten koneisiin kohdistuneet pelot myös ruokkivat ajatusta ihmisen kanssa kilpailevasta koneälystä.
Uusi tutkimus korostaa hyönteisten monipuolista merkitystä selkärankaisille9.10.2026 10:50:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan hyönteisten ja selkärankaisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat yllättävän monimuotoisia. Hyönteiset ovat monille eläimille paljon muutakin, kuin tärkeä ravinnonlähde.
Turun yliopisto kehittää uudenlaista koulutuspolkua luonnontieteellisille aloille8.10.2026 08:49:29 EEST | Tiedote
Turun yliopisto valmistelee pilottihanketta, jossa kehitetään uusia tapoja vahvistaa luonnontieteellistä osaamista ja sujuvoittaa koulutuspolkua eri koulutusasteiden välillä. Hankkeeseen on suunniteltu myös laajaa monitieteistä tutkimuskokonaisuutta.
Tunturiluonto muuttuu hälyttävää vauhtia7.10.2026 13:13:03 EEST | Tiedote
Turun ja Oulun yliopiston tutkijat vertasivat Ritničohkka-tunturin nykyistä kasvillisuutta vuonna 1990 havaittuun lajistoon. Etenkin monet tunturipaljakalle erityisistä sammalista ja jäkälistä ovat uhattuina, sanoo väitöskirjatutkija Inka Kuusisto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme