Tutkimus: Epävarma maailmantilanne on lisännyt työkykyjohtamisen merkitystä

Lähes puolet (48 %) Ilmarisen tutkimukseen vastanneista yrityspäättäjistä arvioi, että epävarma maailmantilanne on lisännyt työkykyjohtamisen merkitystä. Vain 4 prosenttia vastaajista koki, että talouden epävarmuus on vähentänyt työkykyjohtamisen tärkeyttä.

– Tulos yllätti. Oletimme, että vaikeina taloudellisina aikoina yrityksissä ei rahkeet riitä työkykyasioiden miettimiseen. Asia koetaan kuitenkin jopa aiempaa tärkeämmäksi, Ilmarisen johtava asiantuntija, työelämäprofessori Heidi Furu sanoo.  

– Kun maailma on sekaisin, pyritään vaikuttamaan siihen, mihin voidaan. Tärkeys näkyi myös siinä, että työkykyjohtamiseen varataan aiempaa enemmän esihenkilöiden ja henkilöstöhallinnon aikaa, Furu jatkaa.    

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin työkykyjohtamisen tilaa suomalaisyrityksissä sekä sitä, miten tilanne on muuttunut kolmessa vuodessa. Tutkimukseen vastasi yli 500 yrityspäättäjää 450 yrityksestä eri toimialoilta. Vastaavaa tutkimusta suomalaisten yritysten työkyvyn johtamisesta ei ole muualla toteutettu. Työkykyjohtaminen tarkoittaa kaikkia niitä toimia, joilla yrityksissä pyritään suunnitelmallisesti ennakoimaan ja hallitsemaan henkilöstön työkykyriskiä.

Osaajista halutaan pitää kiinni  

Yrityksiä halutaan johtaa vastuullisesti, mikä näkyy tuloksissa. Tärkeimmät syyt johtaa työkykyä olivat vastuullisuus (42 %), osaavan työvoiman varmistaminen (30 %), taloudellinen kannattavuus (15 %) ja työturvallisuus (8 %).

– Osaajista on pulaa monilla aloilla korkeista työttömyysluvuista huolimatta. Tämä näkyi muun muassa siinä, että osaavan työvoiman varmistaminen oli yksi tärkeimmistä syistä johtaa työkykyä. Tuottavuuden kasvun avaimet ovat jo suomalaisyritysten käsissä, ja siihen tarvitaan tekijöitä, Furu sanoo. 

Henkilöstön mukaanotto kannattaa

Työkykyjohtamisen käytännön toimet ovat juurruttaneet paikkansa suomalaisessa työelämässä. Työkykyjohtaminen ei kuitenkaan ole erityisen suunnitelmallista tai kytköksissä liiketoimintastrategiaan. Kolmannes yrityksistä ei ole asettanut mitään tavoitteita työkykyjohtamiselle. Vain puolet seuraa jollain tavalla tavoitteiden saavuttamista.

Hyvä uutinen on se, että henkilöstö on mukana työkykyjohtamisen suunnittelussa ja kehittämisessä aiempaa useammin. Osuus on noussut kolmessa vuodessa 53 prosentista 62 prosenttiin. Yritykset, joissa henkilöstö on mukana tekemisessä, pärjäsivät myös muita paremmin lähes kaikilla työkykyjohtamisen alueilla suunnittelusta seurantaan.

Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimus tarjoaa erittäin kattavan vertailuaineiston

• Ilmarisen kyselytutkimus kartoitti työkykyjohtamisen tilaa keskisuurissa ja suurissa suomalaisyrityksissä.
• Tutkimus tehtiin marras-joulukuussa 2025, ja siihen vastasi 513 yrityspäättäjää 453 yrityksestä eri toimialoilta. Vastaajat olivat pääosin henkilöstö- ja liiketoimintajohtoa.
• Selvitimme, millä tasolla työkykyjohtaminen on yrityksissä: mitkä ovat vahvuudet ja kehityskohteet ja miten tilanne on muuttunut kolmessa vuodessa.
• Tutkimus tarjoaa tuoretta tutkimustietoa ja ainutlaatuisen vertailuaineiston yrityksille, jotka haluavat kehittää työkykyjohtamistaan.
• Edellisen kerran tutkimus toteutettiin vuonna 2023.
  
  

Lue lisää:

• Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimusraportti (pdf)

Lisätiedot:

• Heidi Furu, työelämäprofessori, johtava asiantuntija, Ilmarinen, p. 010 284 2562, heidi.furu@ilmarinen.fi
• Annukka Lalu, osastonjohtaja, viestintä, Ilmarinen, p. 050 563 4211, annukka.lalu@ilmarinen.fi