Nuorten toimintarajoitteisuus yleistynyt selvästi – erityisesti keskittymisen ja muistamisen vaikeudet lisääntyneet

16–34-vuotiaista 9,4 % oli eri tavoin toimintarajoitteisia vuonna 2025, kun vastaava osuus oli vuonna 2022 vielä 7,9 %. Toimintarajoitteisten nuorten määrä kasvoi tällä aikavälillä 95 000:sta 118 000:een.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen elinolotilastosta.

”Nuorten aikuisten toimintarajoitteisuudessa on kasvua sekä naisilla että miehillä, mutta erityisesti naisilla muutos on huomattava. 16–34-vuotiaista naisista jo 10,9 prosenttia on toimintarajoitteisia, kun vuonna 2022 heidän osuutensa oli 8,6 prosenttia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen sanoo.

Ongelmat muistamisessa tai keskittymisessä vaivaavat lähes kolmasosaa nuorista

Muistamisen tai keskittymisen vaikeuksia ilmoitti hieman useampi 16–34-vuotias kuin aiemmin. Vähäisiä vaikeuksia kokevien osuus pieneni vuodesta 2022, mutta paljon vaikeuksia tai kykenemättömyyttä kokeneiden osuus kasvoi selvästi, 5,2 %:sta 7,3 %:iin.

Kun myös lievät ongelmat otetaan huomioon, muistamis- tai keskittymisongelmia raportoi lähes kolmannes nuorista.

”Muistamiseen tai keskittymiseen liittyvät ongelmat näyttävät syventyneen nuorilla. Lievemmät ongelmat ovat lisääntyneet nuorilla erityisesti kävelemisessä ja portaiden kulkemisessa, mutta kasvua on myös näkemiseen, itsestä huolehtimiseen ja kommunikointiin liittyvissä lievissä ongelmissa”, Okkonen sanoo.

Ikääntyneillä aiempaa vähemmän toimintarajoitteita

Vaikka nuorten aikuisten tilanne heikkeni edellisestä tutkimuskerrasta, kaikissa yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä toimintarajoitteisten osuus päinvastoin väheni.

Ikääntyneistä eniten pieneni 85 vuotta täyttäneiden toimintarajoitteisten osuus: heitä oli alle puolet ikäryhmästä, kun kolme vuotta aiemmin osuus oli lähes 55 %. 75–84-vuotiaista toimintarajoitteisia oli vajaa neljännes. 

Myös ikääntyneiden kohdalla toimintarajoitteisuudessa on eroja miesten ja naisten välillä. 75–84-vuotiaiden naisten toimintarajoitteisuus on hieman kasvanut, kun taas saman ikäisten miesten toimintarajoitteisuus on huomattavasti vähentynyt.

Toimintarajoitteisten itse koetussa terveydessä muutokset olivat maltillisia, mutta kehityssuunnat erosivat ikäryhmittäin.

”Toimintarajoitteisista nuorista aiempaa hieman harvemmat kokivat terveytensä hyväksi. 50–74-vuotiailla suunta oli päinvastainen – hyväksi terveytensä kokeneiden osuus kasvoi selvästi vuosien 2022 ja 2025 välillä”, Okkonen kertoo.

Toimintarajoitteiseksi katsotaan henkilö, jolla on paljon vaikeuksia tai joka ei pysty lainkaan vähintään yhteen perustoimintoon: näkeminen, kuuleminen, käveleminen tai portaiden kulkeminen, muistaminen tai keskittyminen, itsestä huolehtiminen ja kommunikointi omalla äidinkielellä.