Työministeri Marttinen: ”Meriteollisuus näyttää suuntaa koko Suomen teollisuudelle”

Työministeri Matias Marttinen toi puheenvuorossaan esiin meriteollisuuden kasvun ja sen tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle osaamiselle. Ministeri muistutti, että alan yritysverkostossa toimii yli tuhat suomalaista yritystä: ”Meriteollisuuden erikoistuminen on koko Suomen työllisyyden kysymys.” 

Marttinen viittasi myös tuoreeseen Pohjois-Amerikan-vierailuunsa ja suomalaiseen insinööriosaamiseen kohdistuvaan suureen arvostukseen. Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin tehdyn suomalaisen meriteollisuuden tilauksen hän näki merkittävänä avauksena. ”Meriteollisuuden tilauskanta on vahvempi kuin koskaan. On tärkeää, että lunastamme meihin kohdistuvat odotukset. Saatte työ- ja elinkeinoministeriöstä kaiken tuen ja avun," hän lupasi tilaisuuteen osallistuneille yrityksille. 

Ministerin mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana ala tarvitsee tuhansia uusia työntekijöitä, ja valtiolla on vahva tahtotila tukea yritysten kasvua, osaajien saatavuutta ja viennin laajenemista. 

Koulutuksen, houkuttelevuuden ja viestinnän rooli korostuu osaajatarpeessa 

Tutkija Niko Pagkratis ja yritysasiantuntija Petri Pohjala Uudenmaan elinvoimakeskuksesta avasivat meriteollisuuden kilpailukykytekijöiden ja osaamistarpeiden kehitystä maakunnassa. Kysyntä on siirtynyt geopoliittisten muutosten myötä länsimaihin, ja sähköalan osaajista kilpaillaan laajasti. 

Pohjala totesi, että Uudenmaan elinvoimakeskuksen Vientikunto-valmennusohjelmassa yrityksiä tuetaan muun muassa kansainvälistymisessä, tuotteistuksessa ja markkinoinnissa: "Mukana on noin 100 pk-yritystä, joista osa meriklusterista.” Uusimaa voi profiloitua arktisen meriteknologian, korkean lisäarvon elinkaaripalvelujen ja kestävän meriteollisuuden järjestelmä- ja osaamiskeskittymänä. 

Pagkratiksen mukaan korkeakoulutuksen tarve kasvaa, ja alan koulutusrakennetta on vahvistettava vastaamaan kysyntää. 

Paneelikeskustelu: miten varmistaa osaajien saatavuus? 

Paneeli kokosi saman pöydän ääreen yrityksiä, oppilaitoksia ja julkisia toimijoita. Keskustelussa korostui tarve vahvistaa koulutuspolkuja, houkutella nuoria ja varmistaa myös kansainvälisten osaajien parempi integroituminen. 

Helsingin työllisyyspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Sorjonen muistutti Uudenmaan tilanteesta: "Helsingissä on 76 000 työnhakijaa. Nyt on kysymys siitä, miten heitä houkutellaan lisäkoulutukseen meriteollisuuteen". Sorjonen kertoi myös käytännön yhteistyöstä telakan kanssa heidän etsiessä sopivia henkilöitä töihin.  

Metropolian TKI-tiimipäällikkö Timo Nykopp näki ratkaisuna muuntokoulutukset korkeakoulutetuille työttömille sekä konkreettisen tekemisen lisäämisen opetuksessa: "Tekniikan alan brändäyksessä on epäonnistuttu. Kun koulutuksessa tehdään konkreettisia asioita, se avaa silmiä sille, mitä kaikkea osaamisella voi tehdä." 

Stadin AO:n johtava rehtori ja ammatillisen koulutuksen päällikkö Maria Sarkkinen nosti esiin nuorten varhaisen ohjauksen ja suomenkielisen työympäristön merkityksen: "Kaupungilla on hyvä mahdollisuus sytyttää kipinä merialalle jo koulupolun alkuvaiheessa". 

Hän muistutti, että yhteinen työkieli on osa työturvallisuutta, ja heidän oppilaitoksessaan näyttökokeet tehdään suomeksi. 

Sorjonen myös korosti oppisopimuksen vahvaa tukea: "Rahallista tukea on tarjolla, kannattaa olla hereillä", hän vinkkasi työnantajille. 

Group Davien yhteiskuntasuhteiden johtaja Antti Leino muistutti alan kansainvälisestä kilpailutilanteesta: "Davie tekee jo laajaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Pohjois-Amerikan kysynnän kasvu ja laivanrakennusteollisuuden herääminen avaa suomalaisille yrityksille ja osaamiselle suuren vientimahdollisuuden". Leino painotti myös laadukkaan työn merkitystä: "On päästävä irti ajattelusta, että tehdään minimihinnalla. 

ABB:n liiketoimintayksikön johtaja Timo Marttinen nosti esille opiskelijoiden osaamistason vaihtelun ja työelämätaitojen ylläpitämisen tärkeyden: "Ala tarvitsee innovointia ja uusia ratkaisuja. Innovointi on meriteollisuuden kasvun tärkein kilpailuetu." 

Ministeri Marttinen korosti, että yritysten on oltava ajoissa liikkeellä työvoimatarpeidensa kanssa. Nuorten ja alan mielikuvien osalta ministeri painotti viestinnän tärkeyttä: ”Meriteollisuudessa on paljon myös toimihenkilötehtäviä. Alan mielikuvia on muutettava.” 

Kansainvälisiin osaajiin liittyen Marttinen linjasi: ”On kansallinen tahtotila, että suomalaisten osuus meriteollisuuden työvoimasta kasvaa.” 

Hän korosti kotimaisen työvoiman ratkaisujen ensisijaisuutta sekä kielikoulutusmallien merkitystä. 

Ministeri nosti esiin myös valtion roolin alushankinnoissa: ”Kun saamme perustuotannon telakat pidettyä elinvoimaisina, on se koko yritysverkoston etu.” 

Hän mainitsi Aino-jäänmurtajan hankinnan olevan käynnistymässä ja muistutti jäänmurtajakaluston kiireellisestä uudistamistarpeesta. 

Kaupunki mukaan vahvemmin meriklusterin tukemiseen 

Helsingin työllisyyspalveluiden toimitusjohtaja Annukka Sorjosen mukaan huhtikuussa kaupungilla on aloittamassa asiantuntija, joka keskittyy vain meriklusteriin.  

"Helsinki on Suomen suurin ja monipuolisin meriklusterikeskittymä. Erityisosaaminen vaatii uudenlaisia koulutuksia, ja näiden räätälöintiä", Sorjonen totesi. 

Kaupunki aikoo vauhdittaa koulutuksen räätälöintiä, nuorten ohjausta ja yritysten tukemista rekrytoinneissa.