Siitepölyaltistus yhteydessä ylioppilaskokeiden tuloksiin – vaikutus suurin matemaattisissa aineissa

Tutkimuksessa seurattiin lepän ja pähkinäpensaan siitepölylle altistumista, sillä ne kukkivat kevään ylioppilaskirjoitusten aikaan Suomessa. Tutkimuksessa oli mukana 92 280 opiskelijaa, jotka suorittivat ylioppilastutkinnon Helsingin ja Turun seuduilla vuosina 2006–2020. Analyysiin sisältyi 156 059 ylioppilaskokeen suoritusta. Tarkasteltavia aineita olivat äidinkieli, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka ja kemia, ja tuloksia verrattiin koepäivien siitepölymääriin.

Aiemmin ei ole tiedetty, vaikuttaako siitepölylle altistuminen myös ylioppilaskokeiden tuloksiin. ”On tärkeää tunnistaa, että siitepölymäärän vaihtelut voivat vaikuttaa oppimistuloksiin ja siten pitkällä tähtäimellä myös nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksiin, kuten jatko-opintoihin, työelämään ja tuloihin”, dosentti Marko Korhonen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo.

Allerginen nuha, jota aiheuttavat esimerkiksi pöly, eläinten hilse, home ja siitepöly, heikentää hyvinvointia, sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä, unen laatua, keskittymiskykyä ja mielialaa. Ilmastonmuutos voi pahentaa tilannetta: pidempi kasvukausi ja suotuisammat olosuhteet lisäävät kasvien kasvua ja siten siitepölyn tuotantoa ja allergeenisuutta.

Siitepölytiedot ovat peräisin Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksen ylläpitämistä alueellisista siitepölykeräimistä ja ylioppilaskokeiden tulokset Tilastokeskuksesta.

Selvä yhteys heikompiin koetuloksiin

Tulokset osoittivat, että koepisteet laskivat selvästi ylioppilaskokelaiden altistuessa sekä matalille että runsaille siitepölypitoisuuksille verrattuna päiviin, jolloin siitepölyä ei ollut. Jokainen 10 siitepölyhiukkasen lisäys johti keskimäärin 0,046 (leppä) ja 0,245 (pähkinä) yksikön laskuun koepistemäärässä, kun tarkastelussa huomioitiin lämpötila, ilmansaasteet ja sademäärä.

Matematiikan, fysiikan ja kemian tulokset heikkenivät selvästi silloin, kun kokelaat altistuivat erityisesti lepän siitepölylle.

Tutkijoilla ei ollut tietoa siitä, ketkä opiskelijoista olivat allergisia. Toisen asteen opiskelijoista kuitenkin 20 % kärsii allergisesta nuhasta.

”On todennäköistä, että havaittu koetulosten heikkeneminen johtuu pääosin allergiaoireista niillä opiskelijoilla, jotka ovat herkkiä siitepölylle. Koepistemäärän lasku olisi ollut todennäköisesti vielä voimakkaampaa, jos olisi tarkasteltu vain siitepölyyn reagoivia”, dosentti Timo Hugg Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta sanoo.

Koska ylioppilaskokeiden tuloksilla on merkittävä vaikutus jatko-opintoihin, työelämään ja tuloihin, tutkijat korostavat tarvetta huomioida siitepölyn vaikutukset koetilanteissa. Tutkijat ehdottavat muun muassa, että kokeet ajoitettaisiin siitepölykauden ulkopuolelle ja että allergialääkitys aloitettaisiin ajoissa. Myös siitepölyille altistumiseen ja siitepölyallergioihin liittyvän tiedon lisääminen on tutkijoiden mukaan tärkeää.

”Tulokset viittaavat siihen, että ylioppilaskokelaat eivät ole lähtökohtaisesti valmiuksiltaan tasa-arvoisessa asemassa suorittaessaan koetta siitepölykauden aikana. Tämä tulisi huomioida ylioppilaskokeiden ajoittamisesta päätettäessä”, Hugg toteaa.

Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Väestöterveyden tutkimusyksikön sekä Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksen tutkijat.

Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology & Community Health -tiedejulkaisussa: Timo T Hugg, Janne Lehto, Jouni J K Jaakkola, Simo-Pekka Kiihamäki, Matti Koivuranta, Sanna Pätsi, Annika Saarto, Marko Korhonen: Pollen exposure and matriculation exam performance among students in Finland DOI: https://doi.org/10.1136/jech-2025-224112