Lammastilat katsovat haasteista huolimatta tulevaisuuteen

Suomalaiset lammastilat elävät murrosvaihetta, jossa arjen toimintaympäristöä haastavat petopaine, tuotteiden jatkojalostukseen liittyvät kysymykset sekä maisemanhoidon rahoitusleikkaukset.

Haasteista huolimatta tiloilla katsotaan määrätietoisesti eteenpäin. Lammas- ja vuohitilat kehittävät toimintaansa kohti ammattimaisempaa, vastuullista ja entistä kilpailukykyisempää tuotantoa.

– Laadukkaat kotimaiset tuotteet, lampaanliha, villa ja maisemanhoitopalvelut, muodostavat monipuolisen tuotantorakenteen, joka vastaa kuluttajien ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tilat kehittävät tuotantoaan suunnitelmallisesti ja hyödyntävät ajantasaista tietoa tuotannon hallinnassa. Tuotosseuranta, talouden suunnittelu sekä johtamistaidon kehittäminen ovat keskeisessä roolissa. Myös Suomen laadukas eläinaines kiinnostaa maailmalla, kertoo lammastuotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgrialta.
 

Yhteistyö vahvistaa alaa

Lammas- ja vuohitilat tekevät tiivistä yhteistyötä sidosryhmien, tuottajaorganisaatioiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään erityisesti Ruotsin ja Viron suuntaan, mikä vahvistaa alan osaamista, markkina-asemaa ja tiedonvaihtoa.

–  Yhteistyön kautta rakennetaan yhtenäisiä toimintamalleja, kehitetään jalostusta ja parannetaan tuotteiden laatua ja saatavuutta. Samalla vahvistetaan koko alan neuvotteluasemaa ja näkyvyyttä, toteaa Alanco-Ollqvist.

Sukupolvenvaihdosten myötä alalle tulee jatkuvasti uusia toimijoita. Moni pienimuotoisena aloittanut tila monipuolistaa tilan toimintaa ja laajentaa kohti ammattituotantoa. ProAgria on kehittänyt palvelutarjontaansa tukemaan yhä paremmin lammastuotannon aloittamista ja laajentamista.

Rakennemuutos jatkuu – uusia yrittäjiä alalle

Parikan luomulammastila Heinolassa on kehittänyt toimintaansa määrätietoisesti panostamalla tuotannon suunnitelmallisuuteen, eläinainekseen ja verkostoitumiseen. Tilalla hyödynnetään tuotosseurantaa, osallistutaan aktiivisesti koulutuksiin ja tehdään yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Parikan tilan katras toimii maisemanhoidossa. Tällaiset esimerkit osoittavat, että osaamiseen, johtamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen panostamalla lammastilalla on mahdollisuus kasvaa ja menestyä.

– Karitsan- ja lampaanlihan kysyntä on ollut nousussa, lampuri Pia Parikka kertoo.

Positiivista valoa lammastuotannolle tuo myös uudet ja jatkavat lampurit toimialalla.

– Tällä hetkellä karitsanlihaa tuotetaan Suomessa 700 000 kg vuodessa. Toivotaan, että tilanne jatkuu noususuhdanteisena, Parikka toteaa.

Parikan tila on noin 300 valkoisen suomenlampaan jalostustila.

– Tilallemme on tullut risteytysuuhista tilauksia. Suomenlampaiden uuhikaritsoille ei ole kovaa kysyntää. Suomenlampaista kiinnostavat lähinnä siitospässit, Parikka kertoo.

Pia Parikka on ollut mukana ProAgrian Lammas ABC-hankkeen ohjausryhmässä kokoamassa lammastuotannon tietopankkia, joka tukee aloittavan lampurin yritystoimintaa.

– Lammas on monipuolinen eläin, josta saadaan monenlaista tuotetta ja joka on erittäin tärkeä maisemanhoitaja, Parikka korostaa.

Tulevaisuus rakennetaan yhdessä

Lammastilojen viesti on selkeä: haasteet tunnistetaan, mutta niihin vastataan yhteistyöllä, ammattitaidolla ja jatkuvalla kehittämisellä. Kotimainen lammastuotanto tuottaa laadukkaita elintarvikkeita, vastuullisesti tuotettua villaa sekä arvokkaita maisemanhoitopalveluja, joilla on merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuudessa.

Alan toimijat toivovat päättäjiltä ennakoitavaa toimintaympäristöä ja ratkaisuja, joilla turvataan kotimaisen lammastalouden jatkuvuus. Yhdessä rakennetaan kestävä ja kilpailukykyinen tulevaisuus suomalaiselle lammastaloudelle.