Tiedepäivä toi asiantuntijat yhteen luonnon hyvinvointivaikutusten äärelle

Luonnon merkitys esillä monipuolisesti

Päivän aikana kuultiin monipuolisia asiantuntijapuheenvuoroja luonnon merkityksestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Esillä olivat muun muassa luonnon rooli mielenterveyden tukena, työhyvinvoinnin edistäjänä sekä osana kuntoutusta ja hoitoa.

Yhteistyö ja tutkimus keskiössä 

Tiedepäivän avasivat Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Kati Kinnunen, jotka korostivat yhteistyötä ja tieteen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä ja laadukkaan hoidon ja palvelun varmistamisessa. Kinnunen toi esiin sen, että Keski-Suomen hyvinvointialueella tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoiminta (TKKI) on olennainen osa palvelujen uudistamista ja kehittämistä, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Ojala painotti Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyön sekä yhteisen vision merkitystä ja toivoi, että yhteisprofessuureja olisi jatkossa nykyistäkin enemmän.

Luonto osana toipumista ja hyvinvointia

Tiedepäivän pääluennoitsijana toimi toimittaja ja luontovaikuttaja Kimmo Ohtonheimo, joka kutsui kuulijat pohtimaan luonnon merkitystä arjen ja hyvinvoinnin tukena. Puheessaan hän toi esiin, että vaikka metsä ei yksin ratkaise vaikeita kokemuksia, se voi olla tärkeä osa traumasta toipumista. Ohtonheimo muistutti, että traumat ovat yleisiä ja usein monisyisiä, ja siksi niistä, kuten perheväkivallasta, tulisi puhua avoimesti myös terveydenhuollossa. Samalla hän korosti, että väkivaltaan on tärkeää puuttua nykyistä vahvemmin.

Luontolähtöiset menetelmät mielenterveyden tukena

Tampereen yliopiston tohtori Kirsi Salonen luennoi luonnosta ja luontolähtöisistä menetelmistä mielenterveyden tukena. Salonen antoi arkisen esimerkin maiseman merkityksestä ihmisen mielen hyvinvoinnille. Jo näkymä ikkunasta luontoon voi edistää ihmisen elpymistä ja edistää hyvinvointia. Pelkkä altistuminen luonnolle ei kuitenkaan riitä pelastamaan, vaan hyvinvointiin vaikuttaa luonnon koettu vaikutus, joka voi olla ihmisillä erilainen. ”Elpyjät” saavat myönteisiä vaikutuksia luonnosta kuten rauhoittumista ja rentoutumista sekä mielialan kohentumista luonnosta. ”Tervehtyjät” saavaa lisäksi kokemuksia tervehtymisestä muun muassa paranemisen tuntemuksia ja oireiden helpottumista. ”Ristiriitaiset” kokevat myönteisten elvyttävien vaikutusten lisäksi kielteisiä tuntemuksia ”normaalista hyvinvoivasta luonnosta” kuten inhotusta tai pelkoa. Sää ja erityisesti pimeät vuodenajat rajoittavat luontokokemusta.

Luonto vahvistaa immuunijärjestelmää

Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty käsitteli Tiedepäivässä luonnon vaikutuksia ihmisen mikrobiomiin ja terveyteen. Hän totesi, että elämme nykyisin hyvin steriilissä ympäristössä, asfaltin ja kerrostalojen keskellä. Elinympäristömme poikkeaa siitä, mihin ihminen on alun perin sopeutunut. Hyödyn mukaan erityisesti varhaislapsuudessa saatu altistus luonnolle on tärkeää immuunijärjestelmän kehitykselle. Maaperän mikrobit “harjoittavat” immuunijärjestelmää, mikä auttaa sitä toimimaan tasapainoisesti ja vähentää häiriöitä immuunivasteessa myöhemmin. Hyöty havainnollisti asiaa arkisella esimerkillä: päiväkotien kunttapihat, istutuslaatikot ja lasten käpyleikit lisäävät altistumista luonnon mikrobeille ja tukevat näin immuunijärjestelmän tasapainoista toimintaa.

Musiikkiterapia tukena masennuksen hoidossa

Musiikkiterapian käytöstä masennuksen hoidossa kertoivat Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Esa Ala-Ruona ja Keski-Suomen hyvinvointialueen ylilääkäri Silja Runsten. Musiikkiterapiassa tarkastellaan, miten musiikki ja sen synnyttämät värähtelyt voivat tukea masennuksen hoitoa. Aiheesta on parhaillaan käynnissä tutkimus, johon rekrytoidaan osallistujia. Lue lisää Musiikkiterapia masennukseen liittyvien häiriöiden hoidossa työikäisillä -hankkeen verkkosivuilta.

Marjoista terveyshyötyjä

Helsingin yliopiston professori Anne-Maria Pajari kertoi marjojen vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin. Marjojen runsas käyttö voi ehkäistä keskeisiä kansansairauksia kuten sydän- ja verisuonitaudit ja suolistosyöpä, kuitenkin lisää tutkimusta tarvitaan erilaisten marjojen ominaisuuksista sillä marjat eroavat toisistaan. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon marjoja tulisi syödä, mutta arvioidaan, että kaksi desilitraa marjoja, riippumatta ovatko ne tuoreita tai kuivattuja, riittäisi terveyshyötyjen saavuttamiseen.

Työhyvinvoinnin muutos ja haasteet

Jyväskylän yliopiston dosentti Jari Eilola puolestaan kertoi työhyvinvoinnin historiasta ja nykyhetkestä. Työelämä on ollut vuosikymmenien aikana murroksessa, ja ihmisten on ollut usein vaikeaa sopeutua esim. Itseohjautuvuuteen työelämässä.

Luontoratkaisuja arjen hyvinvointiin

Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointipäällikkö Susanna Mutanen esitteli Tiedepäivässä luontoratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hän kertoi sosiaalisesta markkinoinnista, jonka avulla pyritään edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita kansalaislähtöisesti. Käytännön esimerkkinä Mutanen nosti esiin Jämsän kaupungin järjestämän ikääntyneiden kävelyvuoron talvisin liikuntasalissa. Liukkaiden kelien aikaan se tarjoaa turvallisen tavan liikkua, kohdata muita ja ylläpitää terveyttä. 

Keskustelua ja verkostoitumista

Tilaisuus tarjosi osallistujille mahdollisuuden ajankohtaisen tutkimustiedon äärelle, ajatustenvaihtoon sekä verkostoitumiseen. Keskusteluissa korostui luonnon merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena sekä tarve hyödyntää tutkittua tietoa palveluiden kehittämisessä.

–Luonnon merkitys hyvinvoinnille on vahvasti tutkimuksella osoitettu, mutta sen hyödyntämisessä arjen palveluissa on vielä paljon mahdollisuuksia. Tiedepäivä tarjosi tärkeän foorumin tuoda tutkimus ja käytäntö yhteen. Lämmin kiitos jokaiselle Tiedepäivässä mukana olleille, sanovat Keski-Suomen hyvinvointialueen tutkimusasiantuntijat Päivi Lampinen ja Kirsi Pylvänäinen.

Lue lisää

Keski-Suomen hyvinvointialueen Tutkimustoiminnan verkkosivut