Valtiontalouden yhdistellyt laskelmat laadittu ensimmäisen kerran vuodelta 2025
27.3.2026 14:31:00 EET | Valtiokonttori | Tiedote
Talousarviolain muutoksessa (5.12.2024/757) talousarviolakiin lisättiin uusi 17 b §, jossa säädetään valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävistä valtiontalouden yhdistellyistä laskelmista. Ne muodostetaan yhdistelemällä valtion talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoksien kirjanpitotiedot.

Yhdistellyt laskelmat sisältävät tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman, varainhoitovuoden päättymisajankohdan taloudellista asemaa kuvaavan taseen ja rahavirtoja kuvaavan rahoituslaskelman sekä niitä tarkentavat liitteet. Yhdistellyt laskelmat esitetään valtion tilinpäätöksen yhteydessä ja ne tarjoavat lisätietoa valtiontalouden kokonaiskuvasta.
Rahastojen ja liikelaitosten tulokset paransivat valtiontalouden kulujäämää
Yhdisteltyjen laskelmien tuotto- ja kululaskelman kulujäämä, 10,0 miljardia euroa, oli 1,9 miljardia euroa pienempi kuin valtion kulujäämä. Tämä johtui rahastotalouden ja liikelaitosten positiivisista tuloksista, jotka paransivat yhdistelyjen laskelmien kulujäämää valtion tilinpäätökseen verrattuna. Sisäisiä eriä eliminoitiin 2,1 miljardia euroa.
Toiminnan 5,9 miljardin euron tuotoista suurin osa koostui rahastotalouden toiminnan tuotoista, joista merkittävimpiä olivat valtion eläkerahaston muiden osakkeiden ja osuuksien myyntivoitot, 2,2 miljardia euroa.
Toiminnan kuluissa suurimmat erät olivat henkilöstökulut, palvelujen ostot ja muut kulut, joista materiaalihankinnat muodostivat suurimman erän. Myös yhdistellyissä laskelmissa kuten valtion tilinpäätöksessäkin suurin kuluerä oli siirtotalouden kulut, 67,7 miljardia euroa. Niistä suurin yksittäinen erä oli siirtotalouden kulut hyvinvointialueille, 26,8 miljardia euroa. Suurin tuottoerä oli tuotot veroista ja pakollisista maksuista, 64,6 miljardia euroa.
Valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien tase antaa omaisuudesta kattavamman kuvan
Valtiontalouden omaisuuseristä taseessa korostuivat aineelliset hyödykkeet, 30,8 miljardia euroa, käyttöomaisuusarvopaperit, 15,5 miljardia euroa, ja muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset, 14,1 miljardia euroa. Valtio omistaa nämä joko suoraan tai rahastojen ja liikelaitosten kautta.
Valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien taseen loppusumma oli 104,4 miljardia euroa. Tämä oli 27,9 miljardia euroa suurempi kuin valtion taseen loppusumma. Sisäisiä eriä eliminoitiin yhdisteltyjen laskelmien taseesta 14,2 miljardia euroa.
Valtiontalouden yhdistelyjen laskelmien taseen oma pääoma muodostuu valtion, rahastojen ja liikelaitosten omasta pääomasta. Oma pääoma vuonna 2025 oli 86,6 miljardia euroa negatiivinen. Se oli 32,1 miljardia euroa vähemmän negatiivinen kuin valtion oma pääoma. Tämä johtuu sekä rahastojen että liikelaitosten oman pääoman positiivisuudesta. Vierasta pääomaa oli yhteensä 191 miljardia euroa.
Uusissa liitteissä lisätietoa muun muassa investoinneista ja vastuista
Yhdisteltyjen laskelmien investointiliitteessä on esitetty investointien lisäykset ja vähennykset omaisuusryhmittäin. Vuoden 2025 investointien nettomuutos oli yhteensä 4,4 miljardia euroa. Taseen ulkopuolisten vastuiden esittämistapaa on uudistettu muun muassa jaottelemalla muut monivuotiset vastuut vastuutyypeittäin. Yhteensä taseen ulkopuolisia vastuita on 259,6 miljardia euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaana TiimonenLaskentapäällikkö
Puh:0295 502261jaana.tiimonen@valtiokonttori.fiLinkit
Valtiokonttori on valtion varainhallinnan keskusvirasto, joka palvelee valtionhallintoa, kansalaisia, kuntasektoria, yhteisöjä, yrityksiä ja valtionvelan kansainvälisiä sijoittajia.
Valtiokonttori vastaa valtion lainanotosta, velan riskienhallinnasta ja luottoluokituksista. Se hallinnoi myös valtion myöntämiä lainoja ja takauksia sekä ohjaa valtion konsernilaskentaa, taloushallintoa ja maksuliikettä. Valtiokonttori tukee valtion organisaatioita työelämän murroksessa ja myöntää muun muassa sotilasvamma- ja rikosvahingkokorvauksia kansalaisille.
Lisäksi Valtiokonttori kerää ja julkaisee kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietoja sekä edistää taloushallinnon digitalisoitumista eKuittien ja verkkolaskujen avulla. Vuosina 2025–2026 se toteuttaa kansallisen hankintatietovarannon ja järjestelmän julkisyhteisöjen ostolaskujen keräämiseen ja julkaisuun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtiokonttori
Vad säger arbete, samhälle, teknologi och ekonomi om Finland just nu?23.6.2026 09:02:00 EEST | Pressmeddelande
När man läser Statskontorets jubileumsartiklar sida vid sida växer en oväntat sammanhållen bild av Finland år 2026 fram – ett land som står vid ett vägskäl, inte vilset utan i färd med att kalibrera om. Arbetslivet ritas om, nätverk håller samhället samman i det tysta, artificiell intelligens utmanar invanda tankemönster och den ekonomiska historien påminner oss om att skuld aldrig bara är siffror på ett papper. Fyra perspektiv, en berättelse: ett samhälle i omvandling som söker sin balans utan att förlora sin riktning.
Mitä työ, yhteiskunta, teknologia ja talous kertovat Suomesta juuri nyt?23.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Valtiokonttorin juhlavuoden artikkelit piirtävät yllättävän yhtenäisen kuvan Suomesta vuonna 2026. Ne kertovat maasta, joka etsii tasapainoa muutoksen keskellä: työelämä muovautuu uusiksi, verkostot pitävät yhteiskuntaa koossa, tekoäly haastaa ajattelun rakenteet ja taloushistoria muistuttaa, miksi velka ei ole vain numeroita. Neljä näkökulmaa, yksi tarina – yhteiskunta, joka elää murroksessa mutta ei kadota suuntaansa.
Statskontoret sålde statens skuld i en auktion: resultat9.6.2026 13:18:00 EEST | Pressmeddelande
I auktionen såldes statens 10‑ och 15‑åriga benchmarklån för sammanlagt 1 486 miljoner euro.
Valtiokonttori myi valtion velkaa huutokaupassa: tulokset9.6.2026 13:18:00 EEST | Tiedote
Huutokaupassa myytiin valtion 10- ja 15-vuotisia viitelainoja yhteensä 1 486 miljoonalla eurolla.
Utsökningsverkets Etävouti och platsoberoende arbetsmodell vann Kaiku-priset på 10 000 euro2.6.2026 13:30:00 EEST | Pressmeddelande
Utsökningsverket vann Kaiku-priset 2026. Utsökningsverkets Etävouti och platsoberoende arbetsmodell har jämnat ut häradsfogdarnas arbetsmängd och gjort den rimligare. Den vinnande enhetens effektivitet och arbetstillfredsställelse ligger nu i topp vid Utsökningsverket och verksamheten vidareutvecklas aktivt tillsammans med personalen. Kaiku-hedersomnämnandet gick i år till Lantmäteriverkets tjänster för bostadsägare. De har bland annat genomfört självstyrande team och en lärgemenskap.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme