Valtiontalouden yhdistellyt laskelmat laadittu ensimmäisen kerran vuodelta 2025
27.3.2026 14:31:00 EET | Valtiokonttori | Tiedote
Talousarviolain muutoksessa (5.12.2024/757) talousarviolakiin lisättiin uusi 17 b §, jossa säädetään valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävistä valtiontalouden yhdistellyistä laskelmista. Ne muodostetaan yhdistelemällä valtion talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoksien kirjanpitotiedot.

Yhdistellyt laskelmat sisältävät tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman, varainhoitovuoden päättymisajankohdan taloudellista asemaa kuvaavan taseen ja rahavirtoja kuvaavan rahoituslaskelman sekä niitä tarkentavat liitteet. Yhdistellyt laskelmat esitetään valtion tilinpäätöksen yhteydessä ja ne tarjoavat lisätietoa valtiontalouden kokonaiskuvasta.
Rahastojen ja liikelaitosten tulokset paransivat valtiontalouden kulujäämää
Yhdisteltyjen laskelmien tuotto- ja kululaskelman kulujäämä, 10,0 miljardia euroa, oli 1,9 miljardia euroa pienempi kuin valtion kulujäämä. Tämä johtui rahastotalouden ja liikelaitosten positiivisista tuloksista, jotka paransivat yhdistelyjen laskelmien kulujäämää valtion tilinpäätökseen verrattuna. Sisäisiä eriä eliminoitiin 2,1 miljardia euroa.
Toiminnan 5,9 miljardin euron tuotoista suurin osa koostui rahastotalouden toiminnan tuotoista, joista merkittävimpiä olivat valtion eläkerahaston muiden osakkeiden ja osuuksien myyntivoitot, 2,2 miljardia euroa.
Toiminnan kuluissa suurimmat erät olivat henkilöstökulut, palvelujen ostot ja muut kulut, joista materiaalihankinnat muodostivat suurimman erän. Myös yhdistellyissä laskelmissa kuten valtion tilinpäätöksessäkin suurin kuluerä oli siirtotalouden kulut, 67,7 miljardia euroa. Niistä suurin yksittäinen erä oli siirtotalouden kulut hyvinvointialueille, 26,8 miljardia euroa. Suurin tuottoerä oli tuotot veroista ja pakollisista maksuista, 64,6 miljardia euroa.
Valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien tase antaa omaisuudesta kattavamman kuvan
Valtiontalouden omaisuuseristä taseessa korostuivat aineelliset hyödykkeet, 30,8 miljardia euroa, käyttöomaisuusarvopaperit, 15,5 miljardia euroa, ja muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset, 14,1 miljardia euroa. Valtio omistaa nämä joko suoraan tai rahastojen ja liikelaitosten kautta.
Valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien taseen loppusumma oli 104,4 miljardia euroa. Tämä oli 27,9 miljardia euroa suurempi kuin valtion taseen loppusumma. Sisäisiä eriä eliminoitiin yhdisteltyjen laskelmien taseesta 14,2 miljardia euroa.
Valtiontalouden yhdistelyjen laskelmien taseen oma pääoma muodostuu valtion, rahastojen ja liikelaitosten omasta pääomasta. Oma pääoma vuonna 2025 oli 86,6 miljardia euroa negatiivinen. Se oli 32,1 miljardia euroa vähemmän negatiivinen kuin valtion oma pääoma. Tämä johtuu sekä rahastojen että liikelaitosten oman pääoman positiivisuudesta. Vierasta pääomaa oli yhteensä 191 miljardia euroa.
Uusissa liitteissä lisätietoa muun muassa investoinneista ja vastuista
Yhdisteltyjen laskelmien investointiliitteessä on esitetty investointien lisäykset ja vähennykset omaisuusryhmittäin. Vuoden 2025 investointien nettomuutos oli yhteensä 4,4 miljardia euroa. Taseen ulkopuolisten vastuiden esittämistapaa on uudistettu muun muassa jaottelemalla muut monivuotiset vastuut vastuutyypeittäin. Yhteensä taseen ulkopuolisia vastuita on 259,6 miljardia euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaana TiimonenLaskentapäällikkö
Puh:0295 502261jaana.tiimonen@valtiokonttori.fiLinkit
Valtiokonttori on valtion varainhallinnan keskusvirasto, joka palvelee valtionhallintoa, kansalaisia, kuntasektoria, yhteisöjä, yrityksiä ja valtionvelan kansainvälisiä sijoittajia.
Valtiokonttori vastaa valtion lainanotosta, velan riskienhallinnasta ja luottoluokituksista. Se hallinnoi myös valtion myöntämiä lainoja ja takauksia sekä ohjaa valtion konsernilaskentaa, taloushallintoa ja maksuliikettä. Valtiokonttori tukee valtion organisaatioita työelämän murroksessa ja myöntää muun muassa sotilasvamma- ja rikosvahingkokorvauksia kansalaisille.
Lisäksi Valtiokonttori kerää ja julkaisee kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietoja sekä edistää taloushallinnon digitalisoitumista eKuittien ja verkkolaskujen avulla. Vuosina 2025–2026 se toteuttaa kansallisen hankintatietovarannon ja järjestelmän julkisyhteisöjen ostolaskujen keräämiseen ja julkaisuun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtiokonttori
De sammanställda kalkylerna över statsfinanserna upprättades för första gången för 202527.3.2026 14:31:00 EET | Pressmeddelande
I ändringen av lagen om statsbudgeten (5.12.2024/757) lades en ny 17 b § till i lagen om statsbudgeten, som innehåller bestämmelser om de sammanställda kalkyler över statsfinanserna som ska presenteras i samband med statsbokslutet. De bildas genom att sammanställa bokföringsuppgifterna för statens budgetekonomi, statliga fonder utanför budgeten samt statens affärsverk.
Statskontorets förslag till statsbokslut för 2025 är färdigt27.3.2026 14:26:00 EET | Pressmeddelande
Statens ekonomiska situation var fortfarande svår och skuldsättningen fortsatte 2025. Utgifterna under det gångna året var 11,9 miljarder euro större än intäkterna.
Valtiokonttorin ehdotus valtion tilinpäätökseksi vuodelle 2025 on valmistunut27.3.2026 14:26:00 EET | Tiedote
Valtion taloustilanne oli edelleen vaikea ja velkaantuminen jatkui vuonna 2025. Päättyneen vuoden kulut olivat 11,9 miljardia euroa tuottoja suuremmat.
Trust and networks are Finland’s quiet promise for the future11.3.2026 07:37:00 EET | Press release
Climate change, geopolitical tensions and economic uncertainty are shaping decision making in ways that cross traditional organisational and sector boundaries. In an article published in the State Treasury’s 150th anniversary publication The quiet promise that holds society together, a phenomenon is highlighted that often remains overshadowed by economic discourse and administrative structures: Finland relies on networks where knowledge moves, problems are solved, and trust is built. This invisible collaboration is what determines how smoothly society functions.
Förtroende och nätverk är Finlands tysta löfte för framtiden11.3.2026 07:37:00 EET | Pressmeddelande
Klimatförändringen, geopolitiska spänningar och ekonomisk osäkerhet formar beslutsfattandet på sätt som överskrider traditionella organisations- och branschgränser. I en artikel i Statskontorets 150-årsjubileumspublikation, Det tysta löftet som håller samhället samman, lyfts ett fenomen fram som ofta hamnar i skuggan av ekonomiskt språkbruk och administrativa strukturer. Finland vilar på nätverk där kunskap rör sig, problem löses och förtroende byggs. Just detta osynliga samarbete avgör hur smidigt samhället fungerar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme