Myötätuntokuilu esiin autismitietoisuuden viikolla: Autistien tapa olla vuorovaikutuksessa ei ole vääränlainen, vaan erilainen

Arjessa neuroenemmistön viestintätapaa pidetään usein “normaalina”. Se sisältää rivien välistä viestintää, äänensävyjä, ilmeitä ja epäsuoria vihjeitä, jotka eivät aina avaudu autistiselle ihmiselle. Samalla autistin tapa ilmaista itseään – suora, rehellinen ja kirjaimellinen – voidaan tulkita tylyydeksi tai tunteettomuudeksi, vaikka taustalla on vilpitön halu olla selkeä. Autisti saattaa esittää tarkentavia kysymyksiä varmistaakseen, että ymmärtää ohjeet oikein. Neurotyypillinen voi tulkita tämän epävarmuudeksi tai hankaluudeksi, vaikka kyse on huolellisuudesta ja halusta toimia täsmällisesti.

Neurotyypillisten viestintätapaa pidetään usein niin itsestäänselvänä, ettei sitä juuri kyseenalaisteta. Kun vuorovaikutus takkuaa, katse kääntyy helposti autistiseen ihmiseen, ja hänen tapansa kommunikoida nähdään ongelmana.

Autismitutkija Damian Miltonin kehittämän myötätuntokuilun teorian (double empathy problem) mukaan autistit ja neurotyypilliset eivät luontaisesti ymmärrä toistensa näkökulmia, tapoja tai oletuksia. Kommunikaation haasteet ovat vastavuoroisia kahden erilaisen kokemusmaailman kohdatessa. Tutkimukset osoittavat, että autistiset ihmiset kommunikoivat keskenään usein sujuvasti, empaattisesti ja vastavuoroisesti. Haasteet korostuvat erityisesti silloin, kun autisti ja neurotyypillinen kohtaavat. Siksi vastuu yhteyden rakentamisesta kuuluu molemmille.

Autismikirjon ihmiset saavat kuitenkin liian usein hankalan tyypin leiman. Moni oppii jo varhain, että heidän tapansa olla vuorovaikutuksessa kyseenalaistetaan. Tämä voi johtaa maskaamiseen, sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja siihen, että autistinen ihminen alkaa epäillä omaa arvoaan. Monet autistit kokevat yksinäisyyttä ja syrjäyttämistä.

Autismiliiton keräämät kokemukset kuvaavat, miltä kohtaamattomuus voi tuntua:

“Musta tuntuu, että olen "se hankala", jota varotaan, vältellään tai kohdataan ylimääräisen etäisesti. Ei sanota suoraan mitään pahaa, mutta yhteys katoaa.”

“Kerron, niin kuin joku asia mielestäni on, ja olenkin loukannut kuulijaa… Minusta on tullut säikky ja varovainen eli olen hiljennyt enkä uskalla sanoa mitä ajattelen.”

Myötätuntokuilun teorian ydin on vapauttava: ongelma ei ole yksilössä, vaan yhteensopimattomissa odotuksissa ja tulkintatavoissa. “Myötätuntokuilun ylittäminen on mahdollista, kun molemmat osapuolet tulevat puolitiehen. Yhteisymmärrystä lisää esimerkiksi selkeä ja suora puhetapa, tarkentavien kysymysten salliminen ja yhteisistä toimintatavoista sopiminen,” sanoo Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Autismitietoisuuden viikolla Autismiliitto haluaa tehdä näkyväksi erilaisten kommunikaatiotapojen törmäystilanteita ja lisätä ymmärrystä neuromoninaisuudesta. Kun opimme tunnistamaan erilaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa ilman ennakko-oletuksia, voimme rakentaa yhteyttä – siltoja, ei muureja.