Lapsen oikeuksien viestintä 2026: Jokainen lapsi on arvokas

Yhteiskunnallisten arvojen kovetessa on vaarana, että ajatus jokaisen ihmisen synnynnäisestä arvosta hämärtyy. Yleinen ja yhtäläinen ihmisarvo on ihmisoikeuksien perusta, eikä ihmisen arvo riipu asemasta, tuottavuudesta, syntyperästä tai mistään hänen ominaisuudestaan. Lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2026 teema muistuttaa, että arvokkuus – ja arvostus – kuuluu myös lapsille.

”Koko ihmiskunnan kaikkien jäsenten synnynnäisen arvon sekä yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perusta maailmassa.”
YK:n peruskirja

Yhteiskunta, joka kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa, on myös lapsille hyvä. Kun lapsi tuntee olevansa arvostettu, hyväksytty ja rakastettu, hän myös tietää, että häntä tulee kohdella hyvin, ja osaa odottaa sitä –tarvittaessa vaatiakin. YK:n lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun, kaikissa tilanteissa. Myös silloin, kun hän on itse toiminut väärin.

Lapsi on arvokas juuri sellaisena kuin on

Suomalaisessa yhteiskunnassa lasten arki eriytyy tällä hetkellä perheen tulotason perusteella yhä selvemmin kahteen eri todellisuuteen. Lapsen ääni -kyselyn perusteella pienituloisten perheiden lapset kantavat huolta perheestään, kokevat häpeää ja joutuvat aikuistumaan liian varhain (Pelastakaa Lapset, 2025). Jokaisella lapsella on kuitenkin oikeus tuntea itsensä arvokkaaksi juuri sellaisena kuin on: ilman painetta huolehtia muista, suorittaa tai pärjätä.

Elämme aikaa, jossa yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet aiheuttavat turvattomuutta yli puolelle nuorista (Nuorisobarometri 2025). Moni kokee paineita koulussa suoriutumisesta ja harrastusten kilpailullisuus on kasvanut. Puhe lapsista tulevaisuuden veronmaksajina, työvoimana tai hoivaajina voi kuulostaa kylmältä, jos samaan aikaan ei huolehdita hyvästä lapsuudesta tässä ja nyt.

– Lapset ovat monella tapaa alisteisessa asemassa aikuisiin nähden, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa. – Koveneva talouspuhe herättää pohtimaan, millaisia valintoja yhteiskuntana nyt teemme ja miten näitä valintoja perustelemme. Lapset, joiden tulevaisuutta rakennamme, eivät pääse näitä valintoja tekemään. Jokaisen lapsen oikeutta arvokkaaseen elämään on puolustettava tiukemmin kuin koskaan.

Haavoittuvassa asemassa olevien lapsiryhmien, kuten esimerkiksi vammaisten lasten, maahanmuuttajalasten sekä sateenkaarilasten ja -nuorten oikeutta arvokkuuteen haastetaan usein muita enemmän. Lapsen oikeuksien viestinnän teema muistuttaa, että jokainen lapsi on arvokas ihminen ja kansalainen juuri sellaisena kuin hän on, omana ainutlaatuisena itsenään.

Lapsella on monenlaista arvoa: hän voi olla jollekulle paras ystävä, toiselle rakas halikaveri tai harrastussparraaja. Vanhemmilleen hän on ilon lähde ja yhteisöihin sitoja ja monille muille aikuisille oivalluttaja ja asioita tuoreesti tarkasteleva keskustelukumppani.

Lapsen tulee saada uskoa itseensä ja omaan arvoonsa

Lapsen oikeuksien teemaviikon järjestää kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto ja ohjaa lapsiasiavaltuutettu. Teemaviikko kannustaa aikuisia miettimään, millä tavoin he lapsista ja lapsille puhuvat sekä kohtelemaan lapsia arvostavasti. Arvokkuuden kokemus rakentuu siitä, että tulee nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Jokainen voi osaltaan auttaa lapsia ja nuoria uskomaan omaan arvoonsa.

Vuositeema huipentuu Lapsen oikeuksien viikkoon, jota vietetään 16.-23.11.2026 YK:n lapsen oikeuksien päivän ympärillä. Teemaviikon aikana lapsia ja nuoria muistutetaan heidän oikeuksistaan harjoitusten, tiedon ja oppimateriaalien kautta kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajallakin. Lapsen oikeuksien viikko näkyy laajalti mediassa ja sosiaalisessa mediassa ja viestintämateriaalien avulla kuka tahansa voi järjestää siihen liittyviä tapahtumia ja tempauksia. Materiaalit ja harjoitukset julkaistaan alkusyksystä.

Teeman aihetunnisteina käytetään #OikeusArvokkuuteen, #OlenArvokas ja #OletArvokas.

Lapsen oikeuksien sopimus

• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989.
• Suomessa YK:n Lapsen oikeuksien sopimus tuli laintasoisena voimaan vuoden 1991 alusta. 
• Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, jonka ulkopuolella on YK-valtioista vain Yhdysvallat.
• Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita huolehtimaan lapsen oikeuksien toteutumisesta sekä tiedottamaan niistä. 
• Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11., joka on Suomessa vakiintunut liputuspäivä.
• Lapsen oikeuksien viikon 2026 teemana on oikeus arvokkuuteen. Teemaviikon järjestää Lapsen oikeuksien viestintäverkosto, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto ja ohjaa lapsiasiavaltuutettu.
• Lapsen oikeuksien viikon perjantaina – joka tänä vuonna osuu YK:n lapsen oikeuksien päivälle – 20.11. järjestetään myös kansallinen Lapset mukaan töihin -päivä, jolloin tuhannet lapset tutustuvat työpaikkoihin eri puolilla Suomea. Teemapäivän järjestävät lapsiasiavaltuutettu ja Lastensuojelun Keskusliitto.
  
  

Lue lisää:

• Lapsen oikeuksien sopimus
• Lapsen oikeuksien teemaviikko
• Lapsen oikeuksien viestinnän teema: oikeus arvokkuuteen

Lisätietoja:

Viestinnän asiantuntija Kaisu Nikki, kaisu.nikki@lskl.fi, p. 040 868 0260
Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen, Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 3533 480