Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin
30.3.2026 07:50:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.

Ilves on Suomen metsissä yhä yleisempi näky. Ilves oli 1900-luvun alussa uhanalainen, mutta ilveskanta on yli kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Noin 3 500 yksilön myötä Suomi on yksi lajin tärkeimmistä elinalueista Euroopassa.
Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat nyt selvittäneet, miten ilves valitsee elinympäristönsä. Tutkimuksen mukaan ilves suosii rakenteellisesti monimuotoisia ympäristöjä, mutta on osoittautunut myös yllättävän sopeutuvaiseksi.
Tutkimuksessa analysoitiin aineistoa vuosilta 2016–2020 poronhoitoalueen eteläpuolelta. Pääosin vapaaehtoisten metsästäjien keräämää riistakolmio-aineistoa analysoitiin Helsingin yliopistossa aiemmin kehitetyllä tilastollisella mallilla. Sen avulla voitiin tarkastella samanaikaisesti sekä ilveksen elinympäristön valintaa että sen suhdetta saaliseläimiin.
Ilves tarvitsee piilopaikkoja väijymiseen
Tutkimus osoitti, että ilveksen suosima ympäristö on rakenteeltaan monimuotoinen: metsiä, joissa on lahopuuta, kaatuneita runkoja ja vaihtelevaa maastoa. Tällaisessa metsässä on paljon piiloutumispaikkoja. Ne ovat ilvekselle elintärkeitä, sillä se saalistaa väijyen, hiipii saaliin lähelle ja iskee yllättäen.
Saalistettavat eläimet vaihtelevat alueittain. Tutkimusalueen pohjoisosissa ilves suosi pitkälti samoja alueita kuin metsäjänis, sillä molemmilla on samanlaiset elinympäristövaatimukset. Etelä-Suomessa taas ilvestä oli enemmän samoilla alueilla valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa, joita riittää runsaasti ihmisen muokkaamilla alueilla. Väijymällä saalistavalle pedolle, kuten ilvekselle, peurojen yllättäminen niiden suosimissa avoimissa elinympäristöissä ei ole helppoa.
– Etelä-Suomessa ei ole harvinaista nähdä ilvestä syömässä peuraa avoimella pellolla. Luultavasti ilves pystyy hyödyntämään pellon reunalla olevaa metsää päästäkseen lähemmäs saalista ja onnistuu lopulta, koska tilaisuuksia on niin usein, sanoo tutkija Francesca Malcangi Helsingin yliopiston Lammin biologiselta tutkimusasemalta.
Malcangin tutkimus on jopa inspiroinut tietokonepelin, jossa ihmiset pääsevät itse kokemaan, miten ilveksen metsästys muuttuu vaikeammaksi avoimilla alueilla.
Rakenteeltaan monimuotoisten metsien suojeleminen suojelee myös ilvestä
Ilvekselle ei riitä pelkkä suuri metsäalue vaan myös metsän laatu vaikuttaa sen menestykseen. Jos metsärakenne yksinkertaistuu tehometsätalouden myötä tai peurakannat romahtavat vaikkapa taudin takia, ilveksen elinolot voivat heikentyä nopeasti. Monimuotoisten metsien suojeleminen on siis samalla ilveksen tulevaisuuden turvaamista.
Iso-Britanniassa suunnitellaan ilveksen palauttamista luontoon, ja Suomen myönteinen kokemus tarjoaa tietoa tällaisten hankkeiden tueksi.
– Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että suurpedon ja ihmisen rinnakkaiselo on mahdollista sekä luonnontilaisissa että ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. Se on rohkaiseva esimerkki koko Euroopalle, tutkimukseen osallistunut John Loehr toteaa.
Alkuperäinen artikkeli:
Malcangi, F., Graco-Roza, C., Lindén, A., Sundell, J. and Loehr, J. (2026), Habitat complexity and prey composition shape an apex predator's habitat use across contrasting landscapes. Ecography e08132. https://doi.org/10.1002/ecog.08132
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
John Loehr (haastattelu suomeksi ja englanniksi)
tutkimuskoordinaattori
john.loehr@helsinki.fi
0294140674
0504151726
Francesca Malcangi (englanniksi)
Apurahatutkija
francesca.malcangi@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Aggressiivinen rintasyöpä virittää itselleen ansan – ja siihen tutkijat haluavat iskeä4.8.2026 07:49:52 EEST | Tiedote
MYC on yleinen syöpägeeni, joka ohjaa syövän kasvua ja leviämistä, mutta siihen ei ole yhtään hyväksyttyä lääkettä. Nyt tutkijat ovat löytäneet keinon, kuinka MYC-proteiinin avulla syöpäsolut voidaan näännyttää nälkään.
Varhaiset käärmeet elivät maan pinnalla, alla ja meressä3.8.2026 08:54:52 EEST | Tiedote
Käärmeiden alkuperä on luultua monimuotoisempi. Brasiliasta löytynyttä käärmefossiilia tutkittaessa paljastui, että varhaiset käärmeet elivät monissa ympäristöissä: ne kaivautuivat maahan ja liikkuivat vedessä.
ADHD-diagnoosin saaneet tulevat vanhemmiksi keskimäärin muita nuorempina31.7.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
ADHD-diagnoosin saaneet saavat ensimmäisen lapsensa muita todennäköisemmin nuorena aikuisena, mutta myöhemmin aikuisuudessa ensimmäisen lapsen saaminen on heillä muita epätodennäköisempää. ADHD-diagnoosin saaneet ovat yleensä muita useammin lapsettomia.
Kaikki suomalaiset palkittiin kemiaolympialaisissa kolmatta vuotta putkeen30.7.2026 13:52:15 EEST | Tiedote
Kemianolympialaiset toivat Suomeen kolme pronssia ja yhden kunniamaininnan. Pohjoismaisissa kemiakilpailussa sama nelikko voitti kolme hopeaa ja yhden pronssin.
Muinaisessa Amazonissa kukoisti miljoonien ihmisten sivilisaatio29.7.2026 18:03:38 EEST | Tiedote
Amazonin alueella lähes 1 500 vuotta vaikuttanut Aquiry-sivilisaatio oli paljon arvioitua runsasväkisempi, paljastaa uusi tutkimus. Laserkeilaamalla lentokoneesta löydettiin satoja seremoniakeskuksia sekä niitä yhdistäviä tiejärjestelmiä. Sivilisaation vaikutus näkyy Amazonin kasvistossa tänäkin päivänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme