Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan EU-jäsenyydellä olisi vain rajalliset vaikutukset unionin maatalousmarkkinoille
30.3.2026 10:23:16 EEST | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan EU-jäsenyydellä olisi varsin rajalliset vaikutukset unionin elintarvike- ja maatalousmarkkinoille, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen selvitys. Vaikutukset unionin maatalouspolitiikkaan olisivat merkittävämpiä, ja uudet jäsenmaat olisivat todennäköisesti yhteisen maatalouspolitiikan nettosaajia.
”Kokonaisuutena laajentuminen olisi ennen kaikkea rakenteellinen ja pitkän aikavälin muutos, joka kytkeytyy maatalouden ohella EU:n vakauteen, integraatioon ja alueelliseen kehitykseen. Vaikutukset maataloustuotteiden markkinoille olisivat varsin rajallisia, mutta maatalouspolitiikkaan suurempia”, sanoo PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Selvityksessä tarkastellaan, mitä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Moldovan, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian mahdollinen EU-jäsenyys merkitsisi unionin maatalousmarkkinoille ja yhteiselle maatalouspolitiikalle (CAP). Tarkasteluun on valittu ne ehdokasmaat, joissa liittymisneuvottelut ovat aktiivisesti käynnissä. Ukraina on raportissa mukana vain vertailulukuina, koska sen jäsenyyden vaikutuksia on tarkasteltu jo aiemmassa selvityksessä.
Tarkastellut maat eroavat toisistaan huomattavasti mm. maatalouden rakenteen, tuotannon, ja tilakoon osalta, mutta niitä yhdistävät maatalouden suuri merkitys työllisyydelle ja nykyistä EU-keskiarvoa matalampi tuottavuus. Monet niistä ovat elintarvikkeiden nettotuojia.
Merkittävin toimija maataloudessa on Serbia, joka toimii jo nyt alueellisena maatalousviennin veturina. Sen kasvintuotanto painottuu viljaan, öljykasveihin, hedelmiin ja tuoreisiin kasviksiin. Eläintuotannossa keskeisiä ovat sianliha, siipikarja ja maitotuotteet.
Ehdokasmaat olisivat todennäköisesti yhteisen maatalouspolitiikan nettosaajia
Ehdokasmaat olisivat todennäköisesti CAP:ssa nettosaajia, mikä lisäisi painetta sekä suorien tukien että maaseudun kehittämisrahoituksen kasvuun. CAP:n painopiste siirtyisi entistä enemmän rakennekehityksen, modernisoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen.
”Euroopan unionin väestö kasvaisi, maatalousmaan määrä lisääntyisi ja maataloustuotannon kokonaisvolyymi kasvaisi. Samalla unionin sisäisten kehityserojen kirjo laajenisi. Ehdokasmaissa jäsenyys edellyttäisi huomattavia hallinnollisia, institutionaalisia ja tuotannollisia uudistuksia”, sanoo PTT:n ekonomistiharjoittelija Ville Piikki.
Budjettivaikutusten arvioissa huomattavia vaihteluita
Tässä selvityksessä ei tehty erillistä arviota laajentumisen vaikutuksista CAP-budjettiin. Aiemmissa tutkimuksissa on tehty nykyisen rahoituskauden (2021–2027) sääntöihin perustuvia arvioita, joissa Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan liittymisen kustannukset vaihtelevat noin neljästä miljardista yli 11 miljardiin. Vaihtelu johtuu epävarmuudesta, joka koskee esimerkiksi suorien tukien tasoa ja siirtymäkausia.
Kokonaisvaikutus EU:n budjettiin riippuu puolestaan siitä, kasvatetaanko budjettia vai ei. Jos budjettia ei kasvatettaisi, lisäkustannukset merkitsisivät käytännössä varojen uudelleenjakoa. Tällöin nykyiset EU-jäsenvaltiot menettäisivät koheesiorahoitusta arviolta noin 9 miljardia euroa ja CAP-rahoitusta 8,5 miljardia euroa vuosina 2028–2034.
Ehdokasmaiden tarkastelu on osa Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamaa tutkimushanketta ”Suomi EU:n maatalouspolitiikan tekijänä: politiikkavaihtoehdot ja niiden vaikutukset (CAP2028)”, jota Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus PTT ja Reinu econ toteuttavat yhdessä vuosina 2024–2027.
Selvitys on julkaistu PTT:n sivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut/eun-laajentuminen-ja-maatalous-mita-ehdokasmaiden-liittyminen-tarkoittaa/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala, PTT, paivi.kujala@ptt.fi 040 194 5184
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, jyrki.niemi@luke.fi 0295 326 390
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti: Asuntomarkkinoilla ei näy isoja yllätyksiä, mutta Iranin sota voi lisätä epävarmuutta26.3.2026 09:02:36 EET | Tiedote
Suomen asuntomarkkinat jatkavat jo tutuksi tullutta siksakkia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun tilastoja. Osassa kaupungeista koettiin kuukausitasolla hintojen nousua, mutta toisissa taas laskua. Selkeitä virkoamisen merkkejä ei edelleenkään ole näkyvissä, ja uutena riskinä on Iranin sota.
Ennuste: Kriisit kärjistävät Suomen talouden heikkouksia – kasvu jatkuu kituliaana25.3.2026 08:59:20 EET | Tiedote
Sääntöpohjaisen kauppa- ja turvallisuusjärjestelmän kiihtyvä luhistuminen sekä Suomen krooniset heikkoudet hidastavat talouskasvua, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennuste. Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,8. Julkisen talouden vakavat vaikeudet jatkuvat, ja uhka sopeutuksen noidankehästä vaanii.
Pikakommentti: Työttömyyden kasvu tasaantunut, mutta taso on hyvin korkea24.3.2026 08:58:55 EET | Tiedote
Työttömyyden kasvu Suomessa näyttää tasaantuneen, mutta pikaista laskua ei ole luvassa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun työmarkkinatilastoja. Työttömyys on yhä erittäin korkealla tasolla.
Miten kriisit vaikuttavat maatalouteen ja elintarviketuotantoon? – PTT:n maa- ja elintarviketalouden suhdanne-ennusteen julkistuswebinaari 1.4. klo 10.0019.3.2026 09:07:31 EET | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa kevään maa- ja elintarviketalouden ennusteensa tilanteessa, jossa maailma myrskyää konfliktien takia. Lyhytaikainen kriisi Lähi-idässä ei uhkaa Suomen elintarviketuotantoa – mutta entä jos sota pitkittyy?
TÄSMENNETTY INGRESSIÄ - Pikakommentti: Lähi-idän sodan pitkittyminen lisää inflaatiopaineita ruuan hintaan13.3.2026 14:23:24 EET | Tiedote
//TÄSMENNETTY INGRESSIÄ: LIHA-TUOTERYHMÄN INFLAATIO 10,3 % KOSKEE TUORETTA LIHAA// Parin viime vuoden aikana ruuan kuluttajahintojen nousu Suomessa on ollut maltillista, vaikka joidenkin yksittäisten tuotteiden hinnoissa on ollut suuriakin muutoksia. Tänään julkaistun Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ruuan (elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat) hinta nousi helmikuussa 1,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Liha-tuoteryhmässä nousua oli tuoreessa lihassa 10,3 prosenttia. Tähän on vaikuttanut naudanlihan reippaasti noussut kuluttajahinta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme