Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Palveluiden saatavuus ja laatu paranivat tiukasta taloustilanteesta huolimatta

Taloustilanteesta huolimatta palveluja kehitettiin pitkäjänteisesti

Tilikauden alijäämä oli 8,9 miljoonaa euroa ja taseeseen kertynyttä alijäämää on nyt 90,2 miljoonaa euroa. Hyvinvointialue hakee lisäaikaa alijäämän kattamiseen, kun sen mahdollistava lainsäädännön muutos hyväksytään. Toimintakulut olivat yhteensä 1,1 miljardia euroa ja valtion rahoitusta saatiin 955 miljoonaa euroa. Palveluiden kehittäminen jatkui suunnitelmallisesti, vaikka taloudellinen tilanne oli tiukka. Investoinnit kohdistuivat erityisesti toimitiloihin, suurimpana keskussairaalan rakennusvaihe 8 eteneminen. Eri toimialat keskittyivät sujuvampien palvelupolkujen kehittämiseen. 

Henkilöstön työkyky vahvistui ja saatavuus parani 

Vuonna 2025 hyvinvointialueella työskenteli 8 279 ammattilaista. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät 874 päivällä edellisvuoteen verrattuna, ja poissaolojen määrä per henkilötyövuosi laski edellisvuodesta. Henkilöstön saatavuus parani merkittävästi, ja vuokratyövoiman käyttöä pystyttiin vähentämään 2,7 miljoonalla eurolla. Laajat valmennukset vahvistivat esihenkilötyötä ja työkykyjohtamista, myös työyhteisöjen toimivuus sekä pitovoima kehittyivät myönteisesti. 

Palvelujen saatavuus, turvallisuus ja asiakaskokemus paranivat 

Palveluihin pääsyn lakisääteiset määräajat toteutuivat pääosin hyvin, ja erityisesti lapsiperheiden palvelutarpeen arviointien valmistuminen nopeutui selvästi. Palveluiden laatua ja turvallisuutta seurattiin aktiivisesti. Henkilöstön tekemät vaaratapahtumailmoitukset johtivat jatkotoimiin tavoiteaikojen puitteissa. 

Palveluiden asiakastyytyväisyys oli erityisen korkealla tasolla. Hyvinvointialueen NPS-suositteluindeksi oli koko vuoden osalta 80, mikä kertoo positiivisesta asiakaskokemuksesta. 

Yhteistyö tiivistyi ja palvelustrategian tavoitteet saavutettiin 

Palvelustrategian toteutuminen eteni hyvin ja suurin osa tavoitteista saavutettiin. Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpano eteni suunnitelmallisesti. Henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät osallistuivat tiiviisti toiminnan kehittämiseen, mikä vahvisti palvelujen vaikuttavuutta ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua.