Huoltovarmuuskeskus

Suomen on vahvistettava omavaraisuutta kasviproteiinin tuotannossa

31.3.2026 09:16:35 EEST | Huoltovarmuuskeskus | Tiedote

Jaa

Suomessa on mahdollista vahvistaa merkittävästi valkuaisomavaraisuutta, jos valkuais- ja öljykasveja viljeltäisiin viljelykierron sallima enimmäismäärä. Suomen ruoantuotannon raaka-aineiden omavaraisuutta on tärkeää lisätä yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Näin todetaan Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tilaamissa selvityksissä, jotka toteutti Luonnonvarakeskus (Luke).

”Valkuaisomavaraisuus on Suomen ruokajärjestelmän kannalta kriittistä, sillä sen saatavuus vaikuttaa suoraan kotieläintuotannon edellytyksiin ja siten koko elintarvikeketjuun. Tällä hetkellä valkuaisomavaraisuus on matalalla tasolla. Kotimaisen kasvinviljelyn kehittäminen on yksi keskeisistä tekijöistä ruokaturvan parantamisessa”, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Jukka Peltola.

Suomessa ja muissa EU-maissa kotieläintuotanto on suurelta osin riippuvaista täydentävän valkuaisrehun tuonnista EU:n ulkopuolelta. Pitkittyneessä kriisitilanteessa sekä eläinten että ihmisten tarvitsemasta proteiinista eli valkuaisesta voisi tulla pulaa, jos korvaaviin vaihtoehtoihin ei olla varauduttu. Samoin on turvattava kasvinviljelyssä tarvittavat lannoitteet, joiden raaka-aineiden tuonnista Suomi on riippuvainen.

Kotimaisia vaihtoehtoja eläinten rehuihin ja elintarvikkeiden raaka-aineisiin

Eläinten rehuissa tuontisoijaa on jo monilla tiloilla korvattu kotimaisilla vaihtoehdoilla. Herneen viljely on viime vuosina laajentunut, mutta muidenkin valkuaiskasvien viljelyä olisi edistettävä monipuolisuuden lisäämiseksi. Tuholaisriskit kasvavat viljelyalan kasvaessa ja siksi viljelyssä tulisi olla tasapuolisesti erilaisia proteiinikasveja, kuten härkäpapua, makealupiinia ja öljyhamppua. Valkuaiskasvien viljelyllä voidaan myös pienentää lannoitteiden tarvetta, koska palkokasvit sitovat typpeä suoraan ilmakehästä maaperään.

Lisäksi tarvitaan valkuaiskasvien jalostusta paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Lyhyen kasvukauden vuoksi aikaisuus ja kylmänkestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, samoin myös vastustuskyky kasvitauteja vastaan.

Härkäpavun ja makealupiinin viljelyä voidaan huomattavasti lisätä Etelä- ja Länsi-Suomessa ja myös kokeilla linssin ja soijan viljelyä. Öljyhamppua viljellään jo Oulun seudulla asti. 

Viljelijöitä huolestuttaa viljelyn kannattavuus ja uusien kasvien viljelyyn liittyvät riskit. Tässä auttavat viljelyvarmemmat lajikkeet, hyvät viljelykäytännöt ja uuden teknologian hyödyntäminen.

HVK edistää Suomen ruuantuotannon kriisinkestävyyttä osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista.  Heikentyneen turvallisuusympäristön takia Suomen on varauduttava pitkittyviin häiriöihin ja kriiseihin, jolloin meriteitse tapahtuva raaka-aineiden tuonti ja muut toimitusketjut voivat häiriintyä.

Huoltovarmuuskeskuksen Ruoka ja vesi 2030 -ohjelmassa toteutettiin Luonnonvarakeskuksen kanssa neljä selvitystä, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa viljaketjun vastuullisuudesta ja valkuaisomavaraisuuden kehittämisestä Suomessa. Tavoitteena on tukea kestävää ja omavaraista maataloutta sekä vähentää ympäristökuormitusta. Selvityksissä on huomioitu maa- ja metsätalousministeriön ruokapoliittinen selonteko.

Selvitykset ovat luettavissa HVK:n verkkosivuilla kohdassa "Julkaisut"

Lisätietoja:

Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Jukka Peltola, p. 029 505 1417, jukka.peltola@nesa.fi

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Minna Haapalainen, p. 029 532 2099, minna.haapalainen@luke.fi

Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Hamid Khazaei, p. 029 532 2610, hamid.khazaei@luke.fi

Tietoa Huoltovarmuuskeskuksesta

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu sekä operatiivinen toiminta. Yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa HVK varmistaa, että yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata kriisi- ja häiriötilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuuskeskus

Försörjningsberedskapscentralens vindkraftsprojekt gjorde dataintrång och övade inför sabotage12.5.2026 08:48:42 EEST | Pressmeddelande

Försörjningsberedskapscentralen i samarbete med Cybersäkerhetscentret vid Traficom samt elpoolen genomförde ett projekt för hantering av vindkraftsparker vid sabotage. I projektet trängde man in i vindkraftssystem och övade inför allvarligt cyberfysiskt sabotage. Projektet var Försörjningsberedskapscentralens första övning någonsin för vindkraftsbranschen och även unikt genom sitt genomförande i flera faser.

Huoltovarmuuskeskuksen tuulivoimaprojektissa tunkeuduttiin järjestelmiin ja harjoiteltiin sabotaasin varalta12.5.2026 08:48:42 EEST | Tiedote

Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyössä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen sekä Sähköpoolin kanssa toteuttamassa PUHALLUS (Puistojen hallinta ulkoisessa sabotaasissa) -projektissa tunkeuduttiin tuulivoimajärjestelmiin ja harjoiteltiin vakavan kyberfyysisen sabotaasin varalta. PUHALLUS oli Huoltovarmuuskeskuksen kaikkien aikojen ensimmäinen tuulivoimatoimialalle suunniteltu harjoitus ja monivaiheisen toteutuksensa takia ainutlaatuinen kokonaisuus.

The National Emergency Supply Agency’s wind power project involved penetrating systems and practising countermeasures for sabotage12.5.2026 08:48:42 EEST | Press release

In the PUHALLUS (Managing Parks in the Event of External Sabotage) project, which was carried out by the National Emergency Supply Agency in cooperation with Traficom’s National Cyber Security Centre Finland and the Electricity Pool, wind power systems were penetrated and countermeasures for serious cyber-physical sabotage were rehearsed. PUHALLUS was the first ever exercise designed for the wind power industry and a unique one thanks to its multi-stage implementation.

Logistikbranschen, Försörjningsberedskapscentralen och Försvarsmakten övade logistikfunktioner för undantagsförhållanden7.5.2026 10:19:09 EEST | Pressmeddelande

Beredskapsövningen KETJU26 samlade i slutet av april nästan hundra företrädare för myndigheter och logistikföretag. Övningen byggde på scenariot ”Användning av militärt våld mot Finland och försörjningsberedskap” som Försörjningsberedskapscentralen (FBC) tagit fram. Scenariot beskriver en fiktiv situation där Finland utsätts för militärt våld.

Logistiikka-ala, Huoltovarmuuskeskus ja Puolustusvoimat harjoittelivat logistiikan toimintaa poikkeusolojen skenaariossa7.5.2026 10:19:09 EEST | Tiedote

KETJU26-varautumisharjoitus kokosi huhtikuun lopussa yhteen lähes sata viranomaista ja logistiikka-alan yritysten edustajaa. Harjoitus perustui Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) julkaisemaan skenaarioon ”Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus”. Skenaario kuvaa kuvitteellista tilannetta, jossa Suomi joutuu sotilaallisen voimankäytön kohteeksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye