Falkenin hylky Kirkkonummella saa suoja-alueen

Falkenin hylyn suoja-alueella sukeltamiseen tarvitaan 31.3.2026 lähtien Museoviraston myöntämä lupa. Hylky sijaitsee Suomenlahdella Porkkalan edustalla. Suoja-alue on pyöreä, halkaisijaltaan 250 metrin alue, jonka keskipisteenä hylky on.

Hylky ei ole virkistyssukelluskohde, vaan hylyllä saa sukeltaa vain suojelu-, seuranta- ja tutkimustarkoituksessa. Suoja-alueella ei saa ankkuroitua, kalastaa sellaisilla menetelmillä, jotka voivat vahingoittaa hylkyä, eikä rakentaa tai muuttaa meren pohjaa muulla tavoin. Suoja-alueen läpi saa kuitenkin ajaa veneellä, ja suoja-alueella olevia luotoja saa käyttää.

Vasa-laivan pikkusisko oli nopea ja tyylikäs

Falkenin hylky löydettiin vuonna 1974, ja se tunnettiin viime vuoteen asti nimellä Varmbådan tai Uunihylky (Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi). Vuonna 2024 Tukholman yliopiston tutkija Niklas Eriksson tunnisti Suomen meriarkeologisen seuran tekemän 3D-mallin perusteella hylyn Falkeniksi, kuuluisan Vasa-laivan ”pikkusiskoksi”.

Falken-alus rakennettiin Ruotsin kuningas Kustaa Aadolfin ohjeistuksella Tukholmassa 1630–1631. Alusta käytettiin aktiivisesti noin kahden vuosikymmenen ajan, ennen kuin se upposi syksyllä 1651. Falken oli niin sanottu pinassi, nopea, mukava ja ylellisen tyylikäs pieni laiva. Se näytti pienemmältä versiolta Vasa-laivasta: kolme mastoa, veistoksia, pitkä keula ja tykkiaukot sivuilla. Falken on noin 35 metriä keulasta perärankaan, ja siinä oli 16–20 tykkiä – lukumäärä vaihteli eri vuosina.

Falken on maailman parhaiten säilynyt pinassin hylky ja siten myös kansainvälisesti merkittävä muinaisjäännös. Aluksen runko on alaosaltaan ehjä, ja sen rakenneosista valtaosa vaikuttaa pysyneen lähellä alkuperäistä sijaintiaan laivassa. Jos kaikki rakenneosat dokumentoidaan huolellisesti, on mahdollista mallintaa, miltä laiva näytti.

Falkenin tutkimukset syventyvät – uutta tietoa hylystä ja lisää tulossa

Falken tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia 1600-luvun pienempiä sotalaivoja ja niiden rakennetta, toiminnallisuutta sekä koristelua. Aluksen hylystä voidaan oppia lisää aikakauden laivanrakennustekniikasta, materiaalivalinnoista ja käyttötarkoituksista. Falken täydentää merkittävällä tavalla tietoa Ruotsin suurvaltakauden merihistoriasta ja pienempien sotalaivojen rakentamisesta.

Vuonna 2025 hylkyaluetta tutkittiin tarkemmin sen rakenteen ymmärtämiseksi ja kohteen arkeologisen potentiaalin arvioimiseksi osana Unohdettu laivasto (2021–2026) -tutkimusohjelmaa. Kenttätyöt toteutettiin neljän päivän aikana kesäkuussa 2025. Tutkimussukellukset auttoivat hahmottamaan Falkenin hylkyyntymisprosessia ja rakenteellista säilyneisyyttä.

Tutkimuksissa todettiin, että erityisesti perän alue on säilynyt hyvin suurten rakenneosien romahdettua sen päälle suojaavaksi kerrokseksi. Samalla havaittiin myös valitettavia vaurioita: ilmeisesti ankkuroinnissa tapahtunut huolimattomuus on vahingoittanut muun muassa hylyn keulan koristefiguuria.

Seuraavaksi hylyn arkeologisiin kaivauksiin haetaan resursseja Niklas Erikssonin johdolla. Tulevat tutkimukset auttavat syventämään ymmärrystä 1600-luvun laivanrakennuksesta, merenkulusta ja haaksirikkojen käsittelystä Itämerellä.

Erityinen suojelutoimi

Muinaismuistolaki suojaa sekä maanpäällisiä että vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Vanhat laivanhylyt on rauhoitettu iän perusteella. Hylky tai hylyn osa, jonka voidaan olettaa uponneen yli 100 vuotta sitten, rinnastetaan kiinteään muinaisjäännökseen.

Muinaismuistolain mukaisen suoja-alueen tarkoituksena on merkittävän hylyn rakenteiden ja esineistön säilyminen mahdollisimman ehjänä arkeologisena kokonaisuutena tulevaa tutkimusta varten. Suoja-alueen vahvistaminen on Suomessa poikkeuksellinen suojelutoimi. Aiemmin suoja-alueen on saanut kuusi hylkyä:

• sotalaiva St.Nikolai Kotkan edustalla
• Borstö 1 -hylyksi kutsuttu kauppalaiva Saaristomerellä
• kauppalaiva Vrouw Maria Saaristomerellä
• identifioimaton kauppalaiva Saaristomerellä Gråharunan luona
• sotalaiva Huis te Warmelo Porvoon edustalla
• Hästö Busön hylky Raaseporissa.

Suoja-alueiden avulla pyritään turvaamaan eri-ikäisten ja erityyppisten tutkimukselle merkittävien kohteiden säilymistä siten, että ne kuvastavat Itämeren merellisen historian vaiheita monipuolisesti. Suoja-alueen rajojen vahvistaminen korostaa hylyn merkittävyyttä ja auttaa tiedostamaan hylyn suojelutarpeen myös kalastamisen ja vesirakentamisen yhteydessä. Hylkyjen suoja-alueita valvoo Rajavartiolaitos ja Suomenlahdella Suomenlahden merivartiosto.