Huoltovarmuuskeskus

Uusi laki tukee huoltovarmuuden vahvistamista ja rahoituspohjaa – Huoltovarmuuskeskuksesta virasto 1.4.

1.4.2026 08:00:00 EEST | Huoltovarmuuskeskus | Tiedote

Jaa

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta tuli voimaan 1.4.2026. Lain myötä Huoltovarmuuskeskus (HVK) muuttui valtion laitoksesta virastoksi. Huoltovarmuuden rahoitus vahvistuu. 

Huoltovarmuuskeskuksen logo

Huoltovarmuudella tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömät tavarat, materiaalit, palvelut ja kriittinen infrastruktuuri pystytään turvaamaan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä varautumaan niihin etukäteen. 

Huoltovarmuuskeskus muuttui lain voimaantulo myötä valtion laitoksesta virastoksi, mikä selkeyttää HVK:n oikeudellista asemaa julkisena viranomaisena. Muutos vastaa HVK:n nykyisiä tehtäviä, joihin kuuluu myös merkittävää julkisen vallan käyttöä. Samalla HVK:n henkilöstö siirtyi virkasuhteiseksi.

Tehtäviä selkiytetty, rahoitusmalli uudistuu

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on uuden lain mukaan tukea viranomaisia, elinkeinoelämää ja järjestöjä huoltovarmuuden ylläpidossa ja kehittämisessä sekä suunnitella ja toteuttaa huoltovarmuutta turvaavia varautumistoimenpiteitä normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta ja niiden aikana.

Monia näistä tehtävistä Huoltovarmuuskeskus on toteuttanut jo aiemmin, mutta nyt ne on määritelty aiempaa täsmällisemmin, ja säännöksiä on laajennettu vastaamaan turvallisuusympäristössä tapahtuneita muutoksia ja nykyaikaisen varautumisen vaatimuksia.

HVK:n toimintamenot rahoitetaan jatkossa valtion talousarviosta. Huoltovarmuusrahasto säilyy, ja sieltä rahoitetaan edelleen huoltovarmuuden operatiiviset toimenpiteet. Rahastoon tuloutettavan huoltovarmuusmaksun kertymän perustetta muutetaan. Tähän saakka maksut on kerätty pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Jatkossa huoltovarmuusmaksu kertyy pääosin sähkön kulutuksesta, ja maksua korotetaan. Tällä turvataan huoltovarmuuden rahoituksen taso paremmin turvallisuustilanteen vaatimuksia vastaavaksi.

Julkis-yksityinen yhteistyö edelleen huoltovarmuustyön perusta

Myös uudessa lainsäädännössä huoltovarmuustyön perusta on viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyö, jonka rakenteista säädetään nyt aiempaa selkeämmin.

Yhteistyöeliminä toimivat jatkossakin Huoltovarmuusneuvosto sekä Huoltovarmuuskeskuksen ohjaamat toimialakohtaiset sektorit, poolit, ja toimikunnat. Sektorit seuraavat ja arvioivat huoltovarmuuden ja varautumisen tilaa toimialallaan. Poolit ja toimikunnat edistävät huoltovarmuutta, varautumista ja jatkuvuudenhallintaa oman toimialansa viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen verkostossa. Poolit ja toimikunnat myös tukevat Huoltovarmuuskeskusta huoltovarmuuden tilannekuvan tuottamisessa.

Jokainen ministeriö vastaa huoltovarmuudesta omalla toimialallaan. Huoltovarmuuden kehittämisen yhteensovittaminen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa jatkossakin Huoltovarmuuskeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta. Lisäksi perustetaan poikkihallinnollinen ohjausryhmä, jonka kautta muut ministeriöt osallistuvat huoltovarmuuden strategiseen ohjaamiseen.

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2026/107

Haastattelupyynnöt HVK:n viestinnän kautta:
Viestintäasiantuntija Mari Mäkinen, p. 029 505 1114, mari.makinen@nesa.fi

Avainsanat

Tietoa Huoltovarmuuskeskuksesta

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on valtion virasto, jonka tehtävänä on Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu sekä operatiivinen toiminta. Yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa HVK varmistaa, että yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata kriisi- ja häiriötilanteissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuuskeskus

Försörjningsberedskapscentralens vindkraftsprojekt gjorde dataintrång och övade inför sabotage12.5.2026 08:48:42 EEST | Pressmeddelande

Försörjningsberedskapscentralen i samarbete med Cybersäkerhetscentret vid Traficom samt elpoolen genomförde ett projekt för hantering av vindkraftsparker vid sabotage. I projektet trängde man in i vindkraftssystem och övade inför allvarligt cyberfysiskt sabotage. Projektet var Försörjningsberedskapscentralens första övning någonsin för vindkraftsbranschen och även unikt genom sitt genomförande i flera faser.

Huoltovarmuuskeskuksen tuulivoimaprojektissa tunkeuduttiin järjestelmiin ja harjoiteltiin sabotaasin varalta12.5.2026 08:48:42 EEST | Tiedote

Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyössä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen sekä Sähköpoolin kanssa toteuttamassa PUHALLUS (Puistojen hallinta ulkoisessa sabotaasissa) -projektissa tunkeuduttiin tuulivoimajärjestelmiin ja harjoiteltiin vakavan kyberfyysisen sabotaasin varalta. PUHALLUS oli Huoltovarmuuskeskuksen kaikkien aikojen ensimmäinen tuulivoimatoimialalle suunniteltu harjoitus ja monivaiheisen toteutuksensa takia ainutlaatuinen kokonaisuus.

The National Emergency Supply Agency’s wind power project involved penetrating systems and practising countermeasures for sabotage12.5.2026 08:48:42 EEST | Press release

In the PUHALLUS (Managing Parks in the Event of External Sabotage) project, which was carried out by the National Emergency Supply Agency in cooperation with Traficom’s National Cyber Security Centre Finland and the Electricity Pool, wind power systems were penetrated and countermeasures for serious cyber-physical sabotage were rehearsed. PUHALLUS was the first ever exercise designed for the wind power industry and a unique one thanks to its multi-stage implementation.

Logistikbranschen, Försörjningsberedskapscentralen och Försvarsmakten övade logistikfunktioner för undantagsförhållanden7.5.2026 10:19:09 EEST | Pressmeddelande

Beredskapsövningen KETJU26 samlade i slutet av april nästan hundra företrädare för myndigheter och logistikföretag. Övningen byggde på scenariot ”Användning av militärt våld mot Finland och försörjningsberedskap” som Försörjningsberedskapscentralen (FBC) tagit fram. Scenariot beskriver en fiktiv situation där Finland utsätts för militärt våld.

Logistiikka-ala, Huoltovarmuuskeskus ja Puolustusvoimat harjoittelivat logistiikan toimintaa poikkeusolojen skenaariossa7.5.2026 10:19:09 EEST | Tiedote

KETJU26-varautumisharjoitus kokosi huhtikuun lopussa yhteen lähes sata viranomaista ja logistiikka-alan yritysten edustajaa. Harjoitus perustui Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) julkaisemaan skenaarioon ”Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus”. Skenaario kuvaa kuvitteellista tilannetta, jossa Suomi joutuu sotilaallisen voimankäytön kohteeksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye