Audiomedia Oy

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle

1.4.2026 10:49:19 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle.

–Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen.

Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämme.

Puurakentaminen on ilmastopolitiikan alihyödynnetty työkalu

Harlin kritisoi myös päästöjen ja nielujen laskentatapoja. – Elinkaariarviointi (LCA) on kehitetty polttoaineita varten sillä oletuksella, että materiaali muuttuu heti hiilidioksidiksi. EU tasolla tarvitaan parempia päästöjen ja nielujen laskentamenetelmiä, jotka kohtelevat jäsenmaita tasapuolisesti niiden erityisolosuhteet huomioiden.

– Mutta jos tukki sahataan laudaksi, hiili ei katoa. Se sitoutuu tuotteeseen vuosikymmeniksi. Ranskassa on käytössä dynaaminen LCA-malli, jossa hiilen sitoutuminen huomioidaan paremmin. Meillä ei.

Hiilidioksidi ei tunnista Harlinin mukaan valtiorajoja. – Kun viemme puutuotteita, joihin hiili sitoutuu elinkaaren ajaksi, sen kirjanpidollinen hiilikädenjäljen hyöty siirtyy kuluttajamaihin ja meille jää hiilijalanjäljen laskennalliset haitat.

–Vaikka rakennussektori tuottaa kolmanneksen päästöistä, puurakentaminen on ilmastopolitiikan alihyödynnetty työkalu. Keski-Euroopassa kehitys on ollut toisenlaista. Esimerkiksi Itävalta ja Sveitsi ovat edenneet määrätietoisesti massiivipuurakentamisessa. Rakentaminen on yksi harvoista sektoreista, jossa voidaan saavuttaa nopeita ilmastohyötyjä kotimaisin ratkaisuin, muistuttaa Harlin.

Metsäteollisuuden tulevaisuus korkean lisäarvon tuotteissa

Viimeiset 15–20 vuotta metsäteollisuudessa on kehitetty sivuvirtojen hyödyntämistä ja uusia sellupohjaisia ratkaisuja. – Vaikka niiden kehittäminen kaupallistamiseen vie paljon aikaa, osa niistä on jo demovaiheessa, kuten tekstiilikuidut ja biopolttoaineet. Kysymys ei ole enää siitä, onko ideoita. Kysymys on siitä, löytyykö rahoitus ja pitkäaikaiset kumppanuudet, joilla ne viedään teollisen tuotannon mittakaavaan.

–Jos metsäteollisuus halutaan säilyttää Suomessa, tarvitaan uusia korkeamman lisäarvon tuotteita. En usko halpaan volyymituotantoon pitkällä aikavälillä. Jos olemme kaukana päämarkkinoista ja teemme massatuotteita, ne ovat aina halpoja. Silloin olemme jatkuvasti kannattavuuskriisissä. Tarvitsemme korkean lisäarvon puupohjaisia tuotteita, jotka kestävät tulliheilahtelut, logistiikan ja geopoliittiset riskit.

Harlin näkee tulevaisuudessa myös pienempiä, itsenäisiä biojalostamoja esimerkiksi sahojen yhteydessä. – Niiden tuotteet eivät ole miljoonien tonnien massatuotteita, vaan pienempiä korkean arvon ratkaisuja, joiden arvonkehitys voi olla moninkertainen verrattuna perinteiseen bulkkiin.

–Yksi kiinnostava suunta on ligniinin hyödyntäminen. Esimerkiksi hapetettu ligniini toimii betonissa plastisointiaineena. Se ei ole viherpesua, vaan parantaa betonin ominaisuuksia, tekee siitä lujempaa ja mahdollistaa ohuemmat rakenteet. Kun betonia tarvitaan vähemmän, päästöt vähenevät. Kun betonin käyttö maailmassa on valtavaa, pienikin lisäaine voi merkitä suurta ilmastovaikutusta.

Maailman huipulla tutkimuksessa, mutta investoinneissa takamatkalla  

Suomi on satsannut metsäntutkimuksen ohella merkittävästi ja pitkäjänteisesti sekä uusiin metsäpohjaisiin tuotteisiin että teknologioihin. – Olemme eittämättä maailman huipulla tieteessä, mutta edelleenkin investoinnit laahaavat perässä. Riskirahaa valuu tieto- ja energiatekniikkaan, sekä nyt kiihtyvästi kaksikäyttöteknologioihin.

–  Vaikka Suomessa on lukuisia merkittäviä metsän arvoketjun avauksia, suurenakaan massatuotteen valmistajana emme voita peliä. Tarvitsemme lisää vipua demojen ja ensimmäisten laitosten avaamiseen, eli vahvaa teollisuuspolitiikkaa, muistuttaa Harlin.

Kiina luo metsäbiotalouden markkinat

Globaalissa mittakaavassa Suomen rooli ilmastopolitiikassa on pieni. –Kiina on tehnyt uutta metsitystä Suomen hakkuualojen verran ja tekee siihen nojautuvaa teollisuuspolitiikkaa pitkällä aikajänteellä.

– Kiinalaiset lähtevät tuotepäästä, eikä raaka-aineesta. Jos he päättävät luoda tuotteelle markkinan, he tekevät sen. Temu on esimerkki markkinan luonnista. Kun perinteinen jakeluketju ei toiminut, luotiin oma.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ali Harlin, ali.harlin@vtt.fi

Kuvat

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttila: Metsäsektorille alaa uudistava tulevaisuuden strategia8.9.2026 09:45:41 EEST | Artikkeli

Suomen metsäsektorille tulee luoda viipymättä konkreettisia toimenpiteitä sisältävä vuoteen 2050 tähtäävä strategia. Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttilan mukaan päätavoite on metsäalan uudistumisen tukeminen kansalliset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. –Metsäkeskustelu pitäisi siirtää hakkuiden määrästä siihen, mitä puusta Suomessa tehdään, kuinka paljon siitä syntyy arvonlisää ja miten innovaatioista syntyy teollista tuotantoa Suomeen. Tarvitsemme Metsäsektori 2050 -ohjelman selvitäksemme alan globaalissa kilpailussa, pystyäksemme varautumaan EU:n alati muuttuvaan politiikkaan ja purkamaan TKI-toiminnan pullonkauloja, sanoo Kurttila.

Professori Mari Vaattovaara: Suomen uudistettava asuntorakentamista2.9.2026 10:19:00 EEST | Artikkeli

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan Suomessa vallalla ollut korkea ja tiivis kaupunkirakentaminen ei palvele asukkaita eikä ilmastoa. – Kestävä ja ekologinen kaupunkirakentaminen syntyy inhimillisen mittakaavan asuinympäristöstä ja monimuotoisesta kaupunkirakenteesta. Nyt tarvittaisiin kokeiluja, tuotekehitystä ja rohkeutta kyseenalaistaa vakiintuneet toimintamallit. –Jos yksi kaupunkirakenteen malli määritellään lähtökohtaisesti muita kestävämmäksi, niin samalla unohdetaan energiamurros, rakentamisen materiaalit ja rakennusten elinkaari. Kaupunkisuunnittelussa tiiviydestä on tullut lähes kestävyyden synonyymi.

Teknologiateollisuuden Teppo Säkkinen: Päästökaupan höllentäminen kasvattaisi painetta metsien hiilinieluille25.8.2026 11:27:05 EEST | Artikkeli

EU:ssa kasvava paine päästökaupan ehtojen lieventämiseen siirtäisi painetta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi metsänielujen lisäksi liikenteeseen, rakennusten lämmitykseen, maatalouteen ja kotitalouksiin. –– Metsäsektorille tämä tarkoittaa kasvavaa painetta hiilinielujen vahvistamiseen tilanteessa, jossa nieluihin liittyvä epävarmuus on kasvanut. Mitä tehokkaammin fossiiliset päästöt saadaan alas päästökaupan piirissä, sitä vähemmän ilmastopolitiikan onnistuminen jää epävarmojen biologisten nielujen varaan, sanoo Teknologiateollisuuden kestävä kasvun johtaja Teppo Säkkinen.

Ex-puoluesihteeri Panu Laturi: Ilmastopolitiikassa poteroista käytännön ratkaisuihin13.8.2026 10:38:54 EEST | Artikkeli

Vihreiden ex - puoluesihteerin Panu Laturin mielestä metsästä on tullut ratkaisuja jarruttava ideologinen kysymys suomalaiseen politiikkaan. – Suomessa vihreän liikkeen identiteetti on rakentunut vahvasti metsäkysymysten ympärille, kun esimerkiksi Saksassa vihreän politiikan keskeinen lähtökohta oli ydinvoiman vastustaminen. Tämän seurauksena metsätalous on Suomessa saanut symbolisen aseman, jossa kompromissien löytäminen on vaikeutunut.

Rakennusneuvos Veli Hyyryläinen: Puurakentaminen on ilmastotavoitteiden käyttämätön voimavara3.8.2026 12:13:12 EEST | Artikkeli

Vaikka puurakentamista on Suomessa edistetty erilaisilla poliittisilla tavoitteilla jo 1990-luvulta lähtien, puun osuus rakentamisesta ei ole kasvanut siinä mittakaavassa kuin alan toimijat ovat odottaneet. Moduulirakentamiseen erikoistuneen Elementit E Oy:n hallituksen puheenjohtaja, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen näkee syyn ennen kaikkea siinä, että tavoitteita ei ole muutettu käytännön päätöksiksi. –Erityisesti julkinen rakentaminen voisi toimia puurakentamisen veturina, jos vähähiilisyystavoitteita sovellettaisiin johdonmukaisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye