Keitä ovat suomalaiset murhaajanaiset?

Mustasukkaisuusdraamoja, huoltajuuskiistoja, myrkkyhoitajia – murhaajanaiset ovat usein unohdettu luku suomalaisessa rikoshistoriassa. Heini Pitkäsen uutuuskirjassa tappajanaisten tarinat nostavat esiin synkkiä kohtaloita, kieroutuneita mielenmaisemia ja elämän umpikujia, jotka ovat ajaneet julmiin tekoihin.

Suomen murhaajanaiset – Aseet haulikosta insuliiniin -teoksessa käsitellään kaksitoista tosielämän rikosta yhdeksänkymmentäluvulta viimeisiin vuosiin asti. Tapaukset on jaettu kirjassa kolmeen osioon. Ensimmäinen osa käsittelee ulkopuolisiin uhreihin kohdistuneita rikoksia, toinen puolison hengen vieneitä tekoja, kolmas lapsenmurhia.

“On erityisen järkyttävää, kun rikos osuu uhreista kaikkein puolustuskyvyttömimpiin eli tekijän omiin lapsiin. Silti sekä täällä että maailmalla naisen henkirikoksen uhriksi joutuu useimmiten joko oma kumppani tai lapsi”, Pitkänen toteaa. 

Suomen itsenäistymisestä laskettuna murhasta elinkautiseen vankeuteen on tuomittu vain noin 80 naista. Tällä hetkellä heistä tuomiotaan Suomen vankiloissa suorittaa 12 tekijää.  

Kun verrataan miesten ja naisten tekemiä surmia, sekä tekotavoissa, elämäntilanteissa että motiiveissa on eroja. Suomalaiset naistappajat ovat aseina suosineet esimerkiksi myrkyttämistä, kuten insuliinilla uhrinsa murhanneet Katariina Pantila ja Hannele Ranta, sekä tyynyn kaltaisia pehmeitä tukehduttamisen välineitä. Kun nainen tappaa, on hän tyypillisimmin avoliitossa, siinä missä tavallisin miestappaja asuu yksin. Yleisin miesten välinen henkirikos tapahtuu päihtyneenä ja teräaseella riidan päätteksi, naisten henkirikosten motiivina taas on useimmiten ihmissuhteessa pitkään kytenyt ongelma, kuten huoltajuuskiista. 

“Elinkautisvankeja yhdistää ja muista väkivaltarikollisista erottaa sukupuolesta riippumatta yksi tekijä, puolustuskyvyttömien uhrien suuri osuus”, tekijä muistuttaa.

Toimittaja Heini Pitkänen on tehnyt kaksi kautta huippusuosittua Helsingin Sanomien Elinkautinen-podcastia, jossa syvennyttiin suomalaisten mieselinkautisvankien tarinoihin. Kirjassaan hän kääntää huomion rikollisten kiinnostavaan vähemmistöön: henkirikoksiin syyllistyneisiin naisiin. 

Suomen murhaajanaiset – Aseet haulikosta insuliiniin ilmestyy painettuna, e-kirjana sekä Satu Paavolan lukemana äänikirjana. Teos on arvostelu- ja käsittelyvapaa 23.4. 

Haastattelupyynnöt, pdf-vedokset ja arvostelukappaleet: adele.couavoux@otava.fi