Miksi kolmasosa tyypin 1 diabeetikoista sairastuu munuaistautiin? Per-Henrik Groop on etsinyt vastausta jo vuosikymmeniä

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi 10.4.2026 Helsingin yliopiston nefrologian ja sisätautiopin professori emeritus Per-Henrik Groopille Matti Äyräpään palkinnon. Palkinnon arvo on 20 000 euroa.

Groopin tutkimustyö on lisännyt ymmärrystä tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksien syistä, etenkin munuaistaudista, joka lisää ennenaikaisen kuoleman sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 50 000 henkilöä ja määrän arvellaan kasvavan. Sairastuneiden määrän lisääntyessä myös munuaiskomplikaatioiden määrä lisääntyy.

”Munuaistauti on vakava diabeteksen komplikaatio – suuri kärsimys sairastuneille ja kallis sairaus yhteiskunnalle. Sen syntymekanismit tunnetaan jo aiempaa paremmin, mutta avoimia kysymyksiä on yhä.”

Tuhansien suomalaisten data luo kuvaa diabeteksen lisäsairauksien syistä

Munuaistaudin arvoitusta ratkaisemaan Groop perusti vuonna 1997 FinnDiane-tutkimusprojektin. Sen tavoitteena on ollut selvittää, miten geeniperimä ja ympäristötekijät vaikuttavat diabeettisten lisäsairauksien kehittymiseen.

Vuoteen 2025 mennessä tutkimukseen on osallistunut noin 10 000 suomalaista, mikä tekee siitä yhden maailman suurimmista tyypin 1 diabeteksen tutkimusaineistoista.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että diabeettisen munuaistaudin syntyyn vaikuttavat ympäristötekijät sekä geneettinen alttius, mutta yhä on epäselvää, miksi osalle tyypin 1 diabeetikoista kehittyy lisäsairauksia.

”Kun aloitimme FinnDiane-tutkimuksen, tarkastelimme yksittäisiä emäsparimuutoksia pienessä populaatiossa. Nyt voimme analysoida koko genomin – noin 3 miljardia emäsparia – kerralla aineistosta. Tämä antanee avaimet arvoituksen ratkaisemiseen. Toisaalta tieteen viehätys piilee siinä, että kun yhteen kysymykseen saadaan vastaus, kymmenen uutta kysymystä nousee esiin.”

Seulo, totea, hoida – sammuta alkavat tulipalot ajoissa

Viime vuodet Per-Henrik Groop on matkustanut ahkerasti ympäri maailmaa luennoimassa munuaistaudin varhaisen diagnosoinnin tärkeydestä ja kouluttamassa seuraavaa diabetestutkijasukupolvea.

”Vaikka olen jo eläkkeellä, haluan edelleen edistää tärkeän sanoman levittämistä: seulo, totea, hoida. Tutkikaa virtsan albumiinieritys (UACR) ja verinäytteestä munuaisfunktio (eGFR). Nykyisin meillä on työkalupakissa uusia lääkkeitä, joilla voidaan parantaa potilaan ennustetta.”

Munuaistautia seulotaan virtsa- ja verikokeilla. Groop kuvaa seulonnan ja diagnosoinnin tärkeyttä tulipalometaforan avulla: alkavan tulipalon sammutustöihin ryhdytään heti, eikä vasta siinä vaiheessa, kun koko talo on tulessa.

”Elämäntapamuutokset ja ajoissa aloitettu lääkitys voivat hidastaa tai jopa ehkäistä munuaistaudin etenemistä,” hän kiteyttää.

Per-Henrik Groop

• Syntynyt Mustasaaressa vuonna 1956.
• Valmistui lääkäriksi 1982 ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989.
• Päätyi diabetestutkimuksen pariin veljensä Leif Groopin jalanjäljissä. Kiinnostui diabeteksesta tutkimusaiheena, koska sairauteen liittyy niin paljon avoimia kysymyksiä.
• On johtanut FinnDiane-seurantatutkimusta lähes 30 vuotta. Nykyisin sen parissa työskentelee 50 tutkijaa Helsingin Biomedicumissa.