Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Palvelut vastaavat lapsiperheiden heikentyneeseen arkeen

Lapsen mielenterveyden tuessa huomioidaan koko perhe 

Perheiden taloudelliset huolet sekä jaksamiseen, vanhemmuuteen ja arjen hallintaan liittyvät vaikeudet näkyivät viime vuonna lastensuojelussa. Avun tarve lisääntyi ja tilanteet olivat entistä monimutkaisempia. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä kasvoi 69 prosenttia edellisvuodesta. Palvelutarpeen arvioinnit kuitenkin etenivät aiempaa sujuvammin, ja perheiden tilanteita päästiin käsittelemään aikaisemmin. 

–  Avohuollon asiakasmäärän kasvuun vaikutti se, että perhesosiaalityön ja lastensuojelun yhtenäistetyn arvioinnin vuoksi perheitä ohjataan avohuollon tukeen aiempaa aikaisemmin. Tämä näkyy luonnollisesti avohuollon työn lisääntymisenä, kertoo tulosaluejohtaja Eija Kallio. 

Lasten ja nuorten huonovointisuuden lisääntyminen heijastui myös alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin. Samaan aikaan palvelut pystyivät kuitenkin vastaamaan tarpeisiin aiempaa paremmin, ja hoitoon pääsy nopeutui. 

Perheet saivat aiempaa enemmän tukea kasvatus- ja vuorovaikutuskysymyksissä, mikä näkyi kasvatus- ja perheneuvonnan käyntimäärän lisääntymisenä jopa 32 prosenttia edellisvuodesta. Muutos selittyy osittain sillä, että kiireettömän hoidon ja tuen porrastusmalli toimii odotetulla tavalla.  

– Lapset ja heidän perheensä saivat tukea entistä useammin yhdessä, kun tuki painottui perheen sisäisten suhteiden vahvistamiseen yksilöllisen mielenterveyshoidon sijaan. Lisäksi lapset ja nuoret saivat tukea oikea-aikaisemmin ja yhä lähempää omaa arkeaan, kun opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa tiivistyi, Kallio sanoo. 

Perheiden tuki kehittyy edelleen suunnitelmallisesti 

Tulevina vuosina hyvinvointialue kehittää edelleen hoidon ja tuen porrastusta sekä vahvistaa perustason palveluja yhteistyössä koulujen, varhaiskasvatuksen ja muiden arjen toimijoiden kanssa.   

Hyvinvointialue panostaa tänä vuonna yhä enemmän vanhemmuuden tukemiseen ja varhaiseen apuun. Tavoitteena on, että perheet saavat tukea ajoissa ja riittävästi, mikä voi vähentää raskaampien ja perheelle kuormittavampien palvelujen tarvetta. Myös hyvinvointialueen omaa toimintaa esimerkiksi jälkihuollossa ja avohuollon palveluissa vahvistetaan, jotta tuki olisi mahdollisimman lähellä perheiden arkea. Eri toimijat tiivistävät yhteistyötään myös lasten ja perheiden hyvinvoinnin seurannassa. 

– Toive on, että lapset ja perheet pyytäisivät matalalla kynnyksellä apua ja tukea. Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan usein koko perheen, erityisesti vanhempien omaa aktiivisuutta ja halua työskennellä ongelmien ratkaisemiseksi. Varattujen aikojen käyttämättä jättäminen on haaste myös lapsiperhepalveluissa, Kallio kertoo.