SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Hallituksen työllisyyspolitiikka on osoittautunut toimimattomaksi, kun Suomen työttömyysaste on ensimmäistä kertaa historiassa noussut EU:n korkeimmalle tasolle.

SAK ehdottaa työttömyyden taltuttamiseksi suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan ja palkkatuen käytön lisäämistä. Lisäksi työvoimakoulutukseen pitää panostaa vahvasti jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut.

– Nämä olisivat toimivia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Palkkatuki vahvistaa rekrytointia heikon kysynnän aikana ja työvoimakoulutus takaa, että yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa, sanoo SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Hän tähdentää, että kasvun käynnistämiseksi tarvitaan työntekijöiden aseman vahvistamista ja luottamuksen palauttamista.

Nuorten työttömyys on kasvanut huomattavasti, eikä sitä ratkaista sanktioilla tai kapeilla tukikokeiluilla. Sen sijaan on panostettava koulutukseen, varhaiseen tukeen ja toimiviin palveluihin.

– Nuorisotakuu on turvattava sisällöllisesti, ei vain nimellisesti. Jokaiselle alle 30-vuotiaalle on osoitettava työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Lisäksi on vahvistettava lasten ja nuorten moniammatillista tukea ja lähipalveluja.

Suomi on jo joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Alijäämät ovat paisumassa kolmella miljardilla eurolla viime vuoden julkisen talouden suunnitelmaan nähden.

Epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi julkinen talous on vuodessa heikentynyt lähes yhtä paljon kuin Orpon hallituksen nettosopeutus on yhteensä.

– Yhteisöveron alennus on ehdottomasti peruttava, jotta sitoutuminen julkisen talouden vahvistamiseen voidaan jatkossa ottaa tosissaan. On kestämätöntä, että yhteisöveron alennus valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille, eikä se tutkimusten valossa tuo edes kasvua.

Rakennusalan tukemiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. ARA-korkotukivaltuuksia tulisi kasvattaa merkittävästi. Erityisryhmien investointiavustuksiin sekä remonttien ja perusparannuksien tukiin on perusteltua kohdentaa nykyistä enemmän rahoitusta. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron tasokorotus ja jyrkempi porrastus edistäisi tonttitarjontaa.

Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymisessä suhdannevaihteluiden kasvu on syytä huomioida paremmin.

– Työllisyysrahaston suhdannepuskuria on lisäksi kasvatettava, jotta vältetään suhdannepoliittisesti huonosti ajoitetut maksumuutokset.

Yrittäjien eläkejärjestelmään hallitus ei ole uskaltanut puuttua, vaikka veronmaksajat rahoittavat sitä jo noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain ja summa kasvaa tulevaisuudessa.

– Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamiseen pitää vihdoin puuttua kehysriihessä. Yrittäjien eläkemaksujen täytyy jatkossa määräytyä paremmin todellisten tulojen mukaan, SAK:n Lainà painottaa.