Kelan mielenterveyskuntoutuksesta aiempaa enemmän hyötyä kuntoutujille – elämänlaatu ja työkyky paranivat muissakin kuntoutuksissa
13.4.2026 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Kelan kuntoutuksen asiakkaiden työ- ja toimintakyky kehittyivät myönteisesti lähes kaikissa kuntoutuspalveluissa, joita tarkasteltiin Kelan vuoden 2022 kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa. Erityisesti mielenterveyskuntoutuskursseilla saavutettiin aiempia vuosia suurempia hyvinvoinnin parannuksia.

Kelan kuntoutus tukee monipuolisesti asiakkaiden toimintakykyä, kertoo tuore raportti. Lähes kaikissa arvioiduissa palveluissa asiakkaan elämänlaatu, masennusoireilu tai työ- ja opiskelukyky kehittyivät parempaan suuntaan kuntoutuksen aikana.
Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu lähes 12 000 vuonna 2022 kuntoutuksensa päättäneen kuntoutujan mittarituloksiin ja rekisteritietoihin.
– Laaja arviointi osoittaa, että Kelan kuntoutus tukee monella tavalla asiakkaiden arjessa selviytymistä ja toimintakykyä. Hyödyt näkyvät etenkin mielenterveyskuntoutuksessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa, sanoo Kelan erikoistutkija Saija Karinkanta.
Mielenterveyskuntoutuksessa selvää hyvinvoinnin ja työkyvyn paranemista
Mielenterveyskuntoutuskursseilla asiakkaat raportoivat laaja-alaisia hyvinvoinnin parannuksia.
Psyykkinen elämänlaatu koheni merkittävästi ja masennusoireet vähenivät enemmän kuin edellisinä vuosina. Masennusoireita kokeneiden osuus väheni kurssien aikana 13 prosenttiyksikköä ja kohtalaisia tai vakavia masennusoireita kokeneiden osuus laski 17 prosenttiyksikköä.
Myös työ- ja opiskelukyky parani. Kuntoutuksen alkaessa 45 % arvioi työkykynsä olleen vähintään kohtalainen, kuntoutuksen päättyessä 66 %.

Nuorten neuropsykiatrinen kuntoutus arvioitiin ensimmäistä kertaa
Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten moniammatillinen Oma väylä -kuntoutus oli ensimmäistä kertaa mukana Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa. Tulokset olivat hyviä.
Kuntoutuksen alkaessa masennusoireet olivat yleisiä, etenkin naisilla. Kuntoutuksen aikana masennusoireita kokeneiden osuus väheni selkeästi, elämänlaatu koheni ja koettu työ- ja opiskelukyky parani. Työelämäasemassa ei kuitenkaan tapahtunut juurikaan muutoksia.
– Näyttää siltä, että Oma väylä -kuntoutus on vahvistanut ennen kaikkea jo työssä tai opiskelemassa olleiden nuorten työ- ja toimintakykyä, jotta he ovat pystyneet jatkamaan työtä tai opiskelua, arvioi Karinkanta.
Koettu työkyky ja työllisyys paranivat ammatillisen kuntoutuksen aikana
Arvioiduissa ammatillisen kuntoutuksen palveluissa parannukset työ- ja opiskelukyvyssä olivat merkittäviä. Koettu työkyky koheni kaikissa palveluissa ja elämänlaatunsa hyväksi arvioivien osuus kasvoi.
Nuotti-valmennukseen osallistuneiden nuorten tilanne selkeni kuntoutuksen aikana. Epäselvässä tilanteessa olevien nuorten, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa, työttömänä tai työkyvyttömänä, osuus laski lähes 20 prosenttiyksikköä. Työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksikköä.
Työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden työllisyys kasvoi selvästi kuntoutuksen aikana. Vuotta ennen kuntoutusta osallistujista 26 % oli työssä tai opiskelemassa, vuosi kuntoutuksen jälkeen 59 %. Muutos oli suurempi kuin edellisinä vuosina.
Jo vakiintuneemmassa työelämäasemassa oleville suunnatussa KIILA-kuntoutuksessa työssä olleiden osuus pysyi korkealla tasolla.
– Ammatillisen kuntoutuksen aikana saavutetut muutokset, etenkin koetussa työkyvyssä, ovat selkeästi yhteydessä parempaan työelämäasemaan kuntoutuksen jälkeen. Näyttää siis siltä, että ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus toteutuu, sanoo Karinkanta.
Myönteistä kehitystä myös muissa kuntoutuspalveluissa
Harkinnanvaraisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakkaista noin kaksi kolmesta saavutti tai ylitti kuntoutukselle asettamansa tavoitteet. Myös erilaisissa ryhmämuotoisissa kuntoutuspalveluissa useimmat asiakkaista saavuttivat tai ylittivät kuntoutustavoitteensa. Lisäksi parannuksia nähtiin erityisesti elämänlaadun eri osa-alueilla.
Lisätiedot
Alkuperäinen Julkaisu: Karinkanta S., Reiterä, T. (2026). Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2022. Raportteja 10|2026. Kela.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saija KarinkantaerikoistutkijaKela
Puh:0206340212saija.karinkanta@kela.fitietotarjotin.fi/yhteystieto/100696/saija-karinkantaKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Valfrihetsförsöket har förbättrat tillgången till läkarvård för personer i pensionsåldern, men försökets kunder skiljer sig från offentliga primärvårdens kunder10.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Av de läkarbesök som personer i pensionsåldern gjorde i slutet av år 2025 genomfördes 67 000, alltså vart tolfte, som en del av valfrihetsförsöket. I början av försöket har tjänsterna använts mest av höginkomsttagande stadsbor som har använt privatläkare även tidigare. Också användningen av den offentliga primärvården verkar öka hos en del av dem som deltar i försöket, eftersom det begränsade urvalet undersökningar som ingår i försöket inte räcker till för att behandla alla besvär.
Valinnanvapauskokeilu on parantanut eläkeikäisten pääsyä lääkärin vastaanotolle, mutta kokeilun asiakkaat eroavat julkisen perusterveydenhuollon asiakkaista10.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Eläkeikäisten yleislääkärikäynneistä joka kahdestoista eli 67 000 toteutui osana valinnanvapauskokeilua loppuvuodesta 2025. Alkuvaiheessa kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aiempaa yksityistä palvelukäyttöä. Myös julkisen perusterveydenhuollon käyttö vaikuttaisi lisääntyvän osalla kokeilun käyttäjistä, sillä kokeilun rajattu tutkimusvalikoima ei riitä kaikkien vaivojen hoitoon.
Kela avaa saavutettavat tiedon visualisoinnin mallinsa muun julkishallinnon käyttöön9.4.2026 12:04:10 EEST | Tiedote
Kela on avannut kehittämänsä saavutettavat tiedon visualisoinnin ohjeet ja suunnittelumallit koko julkishallinnon hyödynnettäväksi. Uudet suomenkieliset ohjeet tukevat erityisesti tilasto- ja tutkimustiedon esittämistä verkkopalveluissa, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi riippumatta organisaatiosta, työkalusta tai teknisestä toteutustavasta.
FPA:s utgifter för reseersättningar ökade – höjd moms och taxitaxa de främsta orsakerna9.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2025 betalade FPA ut 364 miljoner euro i reseersättningar för sammanlagt 4,6 miljoner resor. Av resorna var 3,3 miljoner taxiresor. FPA:s taxitjänster fungerade väl i hela landet och endast en mycket liten bråkdel av taxiresorna fördröjdes eller uteblev.
Kelan matkakorvausmenot kasvoivat, taustalla etenkin arvonlisäveron ja taksitaksan korotukset9.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela maksoi vuonna 2025 matkakorvauksia 364 miljoonaa euroa yhteensä 4,6 miljoonasta matkasta. Matkoista 3,3 miljoonaa oli taksimatkoja. Kela-taksipalvelu toimi koko maassa hyvin, ja vain hyvin pieni murto-osa taksikyydeistä viivästyi tai jäi toteutumatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme