Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen
14.4.2026 08:40:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.

Nuoret, jotka hakeutuivat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin toiveenaan päästä korjaushoitoon, olivat tuoreen tutkimuksen mukaan tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin samanikäiset verrokit.
Kun sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta, vakavaa psykiatrista sairastavuutta oli neljä kertaa niin usein kuin vertailuväestöllä.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät erityisesti niiden joukossa, jotka olivat saaneet fyysisiä sukupuolenkorjaushoitoja.
Kattavassa kansallisessa rekisteritutkimuksessa tutkijat tarkastelivat kaikkia nuoria, jotka olivat hakeutuneet vuosien 1996–2019 aikana sukupuoliahdistuksen takia HUSin ja TAYSin sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
Sairastavuutta verrattiin samanikäisiin verrokkeihin ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ja seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen. Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi. Keskimäärin seuranta-aika oli yli viisi vuotta ja pisimmillään yli 20 vuotta.
Psykiatrista sairastavuutta tarkasteltiin myös sen mukaan, olivatko tutkittavat hakeutuneet hoitoon ennen vai jälkeen 2010-luvun taitteen. Tuolloin länsimaissa tapahtui valtava lähetemäärän kasvu sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
2010-luvulla sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneiden vakava psykiatrinen sairastavuus oli yleisempää kuin heillä, jotka olivat tulleet tutkimuksiin aikaisemmilla vuosikymmenillä. Verrokkien joukossa ei ollut tapahtunut samanlaista sairastavuuden kasvua.
– Sukupuolenkorjaushoitoihin, jotka aloitetaan jo nuoruusiässä, on kohdistettu suuria toiveita, koska niillä ajatellaan olevan myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja toimintakykyyn. Tässä poikkeuksellisen laajassa ja kansallisesti edustavassa rekisteriseurantatutkimuksessa näitä hyötyjä ei voitu osoittaa. Psyykkinen terveys päinvastoin heikkeni nimenomaan korjaushoitoja saaneilla, toteaa tutkimuksen vastuukirjoittaja Sami-Matti Ruuska Tampereen yliopistosta.
Osalla nuorista, jotka hakeutuvat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin korjaushoitotoivein, sukupuoleen liittyvä ahdistus saattaa ilmentää mielenterveydellisiä ongelmia. Osalle sukupuolen korjaushoidot saattavat olla jopa haitallisia. Tutkimus korostaakin, että sukupuoliahdistuksesta kärsivien nuorten mielenterveyden häiriöiden tehokas havaitseminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää.
Tutkimus Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4.4.2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami-Matti RuuskaTampereen yliopisto / Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
sami-matti.ruuska@tuni.fiRiittakerttu Kaltiala
Kiireelliset tiedustelut ajalla 20.–26.4.
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Digiteknologia ei korvaa tilitoimistojen ihmistyötä8.4.2026 16:05:23 EEST | Tiedote
Tilitoimistoalalla on digitalisoitu työtä ja palveluita ripeään tahtiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan odotukset tehokkuuden lisääntymisestä eivät ole aina täyttyneet, koska digiympäristöön liittyy hankaluuksia ja hidasteita.
Härmälänrannan taideraati toteuttaa julkista taidetta asukkaiden, kaupungin ja tutkimushankkeen kanssa8.4.2026 15:41:13 EEST | Tiedote
Arvioitaessa päätöksentekoa ja varojen käyttöä julkisen taiteen ostoissa on hyvä kääntää katsetta myös vaihtoehtoisiin malleihin. INNATURE-tutkimushankkeen aloitteesta asukkaat ovat Härmälänrannassa mukana julkisen taiteen toteuttamisessa alusta lähtien.
Liikkuva laboratorio paljasti lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – tarkka data parantaa ilmanlaadun seurantaa8.4.2026 08:45:50 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ultrapienet hiukkaspäästöt leviävät tiedettyä laajemmalle alueelle: pitoisuudet ovat koholla jopa 15 kilometrin etäisyydellä kentästä. Ultrapienet hiukkaset jäävät usein perinteisiltä mittareilta piiloon, mutta uusilla menetelmillä niistä on nyt saatu tarkkaa dataa Suomessa. Tämä mahdollistaa ilmanlaadun entistä luotettavamman seurannan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme