Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen
14.4.2026 08:40:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.

Nuoret, jotka hakeutuivat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin toiveenaan päästä korjaushoitoon, olivat tuoreen tutkimuksen mukaan tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin samanikäiset verrokit.
Kun sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta, vakavaa psykiatrista sairastavuutta oli neljä kertaa niin usein kuin vertailuväestöllä.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät erityisesti niiden joukossa, jotka olivat saaneet fyysisiä sukupuolenkorjaushoitoja.
Kattavassa kansallisessa rekisteritutkimuksessa tutkijat tarkastelivat kaikkia nuoria, jotka olivat hakeutuneet vuosien 1996–2019 aikana sukupuoliahdistuksen takia HUSin ja TAYSin sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
Sairastavuutta verrattiin samanikäisiin verrokkeihin ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ja seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen. Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi. Keskimäärin seuranta-aika oli yli viisi vuotta ja pisimmillään yli 20 vuotta.
Psykiatrista sairastavuutta tarkasteltiin myös sen mukaan, olivatko tutkittavat hakeutuneet hoitoon ennen vai jälkeen 2010-luvun taitteen. Tuolloin länsimaissa tapahtui valtava lähetemäärän kasvu sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
2010-luvulla sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneiden vakava psykiatrinen sairastavuus oli yleisempää kuin heillä, jotka olivat tulleet tutkimuksiin aikaisemmilla vuosikymmenillä. Verrokkien joukossa ei ollut tapahtunut samanlaista sairastavuuden kasvua.
– Sukupuolenkorjaushoitoihin, jotka aloitetaan jo nuoruusiässä, on kohdistettu suuria toiveita, koska niillä ajatellaan olevan myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja toimintakykyyn. Tässä poikkeuksellisen laajassa ja kansallisesti edustavassa rekisteriseurantatutkimuksessa näitä hyötyjä ei voitu osoittaa. Psyykkinen terveys päinvastoin heikkeni nimenomaan korjaushoitoja saaneilla, toteaa tutkimuksen vastuukirjoittaja Sami-Matti Ruuska Tampereen yliopistosta.
Osalla nuorista, jotka hakeutuvat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin korjaushoitotoivein, sukupuoleen liittyvä ahdistus saattaa ilmentää mielenterveydellisiä ongelmia. Osalle sukupuolen korjaushoidot saattavat olla jopa haitallisia. Tutkimus korostaakin, että sukupuoliahdistuksesta kärsivien nuorten mielenterveyden häiriöiden tehokas havaitseminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää.
Tutkimus Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4.4.2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami-Matti RuuskaTampereen yliopisto / Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
sami-matti.ruuska@tuni.fiRiittakerttu Kaltiala
Kiireelliset tiedustelut ajalla 20.–26.4.
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme