Suomen viennin ilmastohyödyt kasvussa

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tänään julkaistun raportin mukaan suomalaiset tuotteet ja palvelut vähensivät vuonna 2022 päästöjä ulkomailla yhteensä yli 22 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Viennin positiiviset ilmastovaikutukset ovat kasvaneet noin kolme prosenttia vuodesta 2019. 

Hiili- tai ilmastokädenjäljellä tarkoitetaan potentiaalista positiivista ilmastovaikutusta, jonka tietyn tuotteen tai palvelun käyttöönotto voi saada aikaan, kun se korvaa muutoin tarjolla olevan samanlaisen tuotteen tai palvelun.

Vertailun vuoksi suomalaisten kulutus aiheutti samana vuonna noin 73 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien ulkomailla syntyvät päästöt. 

”Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ensisijaista on kotimaisten päästöjen vähentäminen, mutta samalla suomalaiset pienen hiilijalanjäljen tuotteet voivat pienentää päästöjä muualla maailmassa. Hiilikädenjälki voi tulevaisuudessa olla yksi tärkeä tapa viestiä suomalaisten ratkaisujen vähähiilisyydestä ja vahvistaa viennin kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo johtava tutkija Laura Sokka Suomen ympäristökeskuksesta.  

Hiilikädenjälkilaskennalla tukea Suomen viennin edistämiseen  

Suomen viennin hiilikädenjälki oli suurinta Kiinassa, muun Aasian ja Tyynenmeren alueella, Venäjällä ja Lähi-Idässä. Hiilikädenjälkeä syntyi eniten kemianteollisuuden, metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä. 

“Suomalaiset yritykset ovat onnistuneet vähentämään tuotannon päästöjä etenkin markkinoilla, joilla kilpaileva tarjonta on saastuttavampaa. Joissakin Euroopan maissa Suomen vienti on sen sijaan syrjäyttänyt vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Tämä kertoo kiristyvästä kilpailusta päästöjen vähentämisessä ja puhtaiden ratkaisujen kehittämisessä”, sanoo erikoistutkija Hannu Savolainen Sykestä. 

Kädenjälkilaskelmiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja viiveitä tutkimusaineistojen valmistumisen vuoksi. Hiilikädenjäljen suuruus riippuu paljon siitä, mihin tuotteita verrataan ja millaisia oletuksia laskennassa käytetään. Viennin arvioinnissa käytetty panos-tuotospohjainen laskenta ei pysty huomioimaan kaikkia todellisia tilanteita, esimerkiksi sitä, korvaako suomalainen tuote käytännössä jonkin toisen teknologian tuotetta, kuten puupohjaiset tuotteet betonituotteita.

Suunnaksi viennin kädenjälkiarvion tarkentaminen 

Hiilikädenjälkilaskelmien avulla voidaan arvioida, kuinka suomalaisen tuotannon vähähiilisyys kehittyy muuhun maailmaan verrattuna. Arvioinnissa hyödynnettävät koko kansantalouden tason kädenjälkilaskelmat ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla on mahdollista tukea tuotannon uudistumista vähähiilisemmäksi. 

Selvityksessä laadittiin kuudelle suomalaiselle yritykselle tuotekohtaiset hiilikädenjälkiarviot. Tulokset osoittavat, että tuotekohtainen tarkastelu on tärkeää, kun halutaan tarkentaa ja täydentää arviota Suomen teollisuusviennin ilmastohyödyistä. Lähestymistapa auttaa ymmärtämään, miten suomalaisten tuotteiden käyttö vientimaissa voi vähentää päästöjä. Esimerkkejä ovat energiatehokkuutta parantavat ratkaisut sekä vähähiiliset liikennepolttoaineet, jotka korvaavat fossiilisia polttoaineita.