Suomen viennin ilmastohyödyt kasvussa
13.4.2026 14:07:51 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen viennin hiilikädenjälki on kasvanut yli 22 miljoonaan tonniin vuodessa. Suomalaiset tuotteet ja palvelut vähentävät päästöjä ulkomailla korvaamalla saastuttavampia vaihtoehtoja.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tänään julkaistun raportin mukaan suomalaiset tuotteet ja palvelut vähensivät vuonna 2022 päästöjä ulkomailla yhteensä yli 22 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Viennin positiiviset ilmastovaikutukset ovat kasvaneet noin kolme prosenttia vuodesta 2019.
Hiili- tai ilmastokädenjäljellä tarkoitetaan potentiaalista positiivista ilmastovaikutusta, jonka tietyn tuotteen tai palvelun käyttöönotto voi saada aikaan, kun se korvaa muutoin tarjolla olevan samanlaisen tuotteen tai palvelun.
Vertailun vuoksi suomalaisten kulutus aiheutti samana vuonna noin 73 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien ulkomailla syntyvät päästöt.
”Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ensisijaista on kotimaisten päästöjen vähentäminen, mutta samalla suomalaiset pienen hiilijalanjäljen tuotteet voivat pienentää päästöjä muualla maailmassa. Hiilikädenjälki voi tulevaisuudessa olla yksi tärkeä tapa viestiä suomalaisten ratkaisujen vähähiilisyydestä ja vahvistaa viennin kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo johtava tutkija Laura Sokka Suomen ympäristökeskuksesta.
Hiilikädenjälkilaskennalla tukea Suomen viennin edistämiseen
Suomen viennin hiilikädenjälki oli suurinta Kiinassa, muun Aasian ja Tyynenmeren alueella, Venäjällä ja Lähi-Idässä. Hiilikädenjälkeä syntyi eniten kemianteollisuuden, metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä.
“Suomalaiset yritykset ovat onnistuneet vähentämään tuotannon päästöjä etenkin markkinoilla, joilla kilpaileva tarjonta on saastuttavampaa. Joissakin Euroopan maissa Suomen vienti on sen sijaan syrjäyttänyt vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Tämä kertoo kiristyvästä kilpailusta päästöjen vähentämisessä ja puhtaiden ratkaisujen kehittämisessä”, sanoo erikoistutkija Hannu Savolainen Sykestä.
Kädenjälkilaskelmiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja viiveitä tutkimusaineistojen valmistumisen vuoksi. Hiilikädenjäljen suuruus riippuu paljon siitä, mihin tuotteita verrataan ja millaisia oletuksia laskennassa käytetään. Viennin arvioinnissa käytetty panos-tuotospohjainen laskenta ei pysty huomioimaan kaikkia todellisia tilanteita, esimerkiksi sitä, korvaako suomalainen tuote käytännössä jonkin toisen teknologian tuotetta, kuten puupohjaiset tuotteet betonituotteita.
Suunnaksi viennin kädenjälkiarvion tarkentaminen
Hiilikädenjälkilaskelmien avulla voidaan arvioida, kuinka suomalaisen tuotannon vähähiilisyys kehittyy muuhun maailmaan verrattuna. Arvioinnissa hyödynnettävät koko kansantalouden tason kädenjälkilaskelmat ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla on mahdollista tukea tuotannon uudistumista vähähiilisemmäksi.
Selvityksessä laadittiin kuudelle suomalaiselle yritykselle tuotekohtaiset hiilikädenjälkiarviot. Tulokset osoittavat, että tuotekohtainen tarkastelu on tärkeää, kun halutaan tarkentaa ja täydentää arviota Suomen teollisuusviennin ilmastohyödyistä. Lähestymistapa auttaa ymmärtämään, miten suomalaisten tuotteiden käyttö vientimaissa voi vähentää päästöjä. Esimerkkejä ovat energiatehokkuutta parantavat ratkaisut sekä vähähiiliset liikennepolttoaineet, jotka korvaavat fossiilisia polttoaineita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Laura SokkaJohtava tutkija, Suomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 1027etunimi.sukunimi@syke.fiHannu SavolainenRyhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 1839etunimi.sukunimi@syke.fiSini HarvoViestintäasiantuntija, Suomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 2427etunimi.sukunimi@syke.fiLinkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme