Syöpäjärjestöt: Syövän hoidon tilannekuva on tiedossa, rahoitus puuttuu

”Tämä oli yksi niistä syistä, joiden takia peräänkuulutimme kansallisen syöpästrategian laatimista pitkään ja tähän ongelmaan marraskuussa julkaistussa syöpästrategiassa on myös vaikuttavia ratkaisuja, kuten kansallisten hoitosuositusten laadinta. Toimenpiteiltä puuttuu vain rahoitus”, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

Syöpästrategiassa on asetettu yhdenvertaiselle ja vaikuttavalle syövänhoidolle kolme tavoitetta: huonoennusteisten syöpien 5 vuoden elossaololukujen tulisi saavuttaa pohjoismainen taso, syöpäkuolleisuuden pienentyä 10 prosenttia ja potilaiden päästä hoitoon tavoiteaikojen puitteissa.

”Suomen Syöpärekisterin tilastot kertovat sen selvästi: Suomessa esimerkiksi keuhkosyöpä todetaan usein myöhäisessä vaiheessa, jolloin hoitomahdollisuudet ovat rajalliset. Tämä näkyy elossaololuvuissa, jotka jäävät selvästi muiden Pohjoismaiden tasosta”, toteaa Suomen Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi.

”Voisimme tehdä paljon syövästä selviytymisen parantamiseksi: laatia kansalliset hoitosuositukset ja yhdenvertaiset hoitopolut; laajentaa rintasyövän seulonnan ikärajoja; hyödyntää tekoälyä syöpäseulonnassa; parantaa syövän oireiden tunnistamista perusterveydenhuollossa; arvioida uudet syöpälääkkeet yksikanavaisesti sekä kerätä systemaattisesti laatutietoa syövän hoidon toteutumisesta”, Janne Pitkäniemi listaa.

“Meillä pitää olla parempi ymmärrys sekä hoitoon pääsystä että hoitotuloksista. Valitettavasti erot näissä ovat merkittäviä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tarvitsemme pysyvän valtakunnallisen syövän laaturekisterin, jotta hoitopolkuja voitaisiin arvioida luotettavasti koko maassa. Ilman tätä tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta on mahdotonta arvioida, ja vaarana on, että jäämme yhä enemmän jälkeen muista Pohjoismaista”, Pitkäniemi arvioi.

Ensi viikon kehysriihessä ei tulisi tehdä päätöksiä, jotka millään tavalla heikentävät syöpään sairastuneiden hoitoon pääsyä, hoitoa tai syöpähoidoista kuntoutumista.

EU-rahoitusta suomalaiselle tutkimukselle?

Syövänhoidossa on kipupisteitä, joista olisi käytävä yhteistä kansallista keskustelua: perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle jonotetaan pitkään, uudet lääkkeet tulevat käyttöön hitaasti, hoito toteutuu eri alueilla epätasa-arvoisesti ja myös lääkärit kaipaavat yhteiskunnallisia linjauksia mm. kalliiden lääkkeiden käytöstä.

Syöpäjärjestöissä mietityttää myös tutkimusrahoituksen kohtalo, sillä Syöpäsäätiö on yksi merkittävimmistä syöpätutkimuksen tukijoista.

”Suomella on nyt vaikuttamisen paikka myös EU-tasolla, kun parhaillaan neuvotellaan tulevien vuosien rahoituskehyksestä. EU-rahaa olisi mahdollista kanavoida suoraan tutkimukseen ja syövän hoidon kehittämiseen, joten ministereidemme on aika toimia suomalaisten potilaiden hyväksi muun muassa ministerineuvoston neuvotteluissa”, Juha Pekka Turunen vaatii.