Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita
14.4.2026 09:41:45 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan, joka perustuu vahvaan luottamukseen ja ihmisen jatkuvaan lukemiseen.

Avustajakoirat ovat aktiivisia hoivan tarjoajia, osoittaa Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus, jossa tarkasteltiin ihmisten ja avustajakoirien välistä yhteistyötä. Koirat tekevät näkymätöntä hoivatyötä esimerkiksi ennakoimalla ihmisten terveydellisiä tilanteita, ohjaamalla liikkumista ja tarjoamalla emotionaalista tukea usein tavoilla, joita ihminen tai robotti ei voisi korvata.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että avustajakoiran tarjoama hoiva rakentuu vahvalle luottamukselle ja jatkuvalle hoivattavan ihmisen lukemiselle, mikä tapahtuu ilman puhetta. Ihminen ja koira oppivat tulkitsemaan toistensa pieniä eleitä, liikkeitä ja reaktioita ilman sanoja.
– Hoivatyö syntyy kehojen välisessä vuorovaikutuksessa, eli pienissä eleissä ja työkoiran herkkyydessä tulkita ihmistä ja vastata apua kaipaavan ihmisen tarpeisiin, kuvaa johtamisen ja organisoinnin apulaisprofessori Suvi Satama Turun yliopistosta.
Tutkimuksen toteuttivat 15 vuotta yhteistyötä tehneet Satama ja Astrid Huopalainen Aalto-yliopistosta. Heidän mukaansa tämä monilajisen hoivatyön sanattomuus ja kehollinen luonne tekee näkyväksi hoivan hienovaraisia ulottuvuuksia sekä siihen liittyviä valtasuhteita, jotka jäävät usein huomaamatta ihmisten välisessä hoivassa.
Tutkimuksessa analysoitiin 13 avustajakoiran ja heidän ihmiskumppaneidensa arkea haastattelujen, etnografisen havainnoinnin ja valokuvien avulla.
Ihminen luottaa avustajakoiran arvioon
Tutkimus tuo esiin, että avustajakoirat työskentelevät eräänlaisina hoivatyön asiantuntijoina, joiden ohjeita ihmisen täytyy kuunnella. Joissakin tilanteissa ihminen joutuu luottamaan koiran arvioon enemmän kuin omaansa.
– Esimerkiksi diabetesta sairastavan ihmisen on luotettava koiraan, kun koira haistaa verensokerin muutokset. Kun ihminen reagoi koiran antamaan merkkiin ja tarkistaa verensokerinsa tai kuuntelee koiran käskyä ottaa tarvittava lääke ajoissa, vakavilta tilanteilta voidaan välttyä, Satama sanoo.
Tutkijoiden mukaan asetelma kääntää ympäri perinteisen ihmisen ja koiran välisen hoivasuhteen: hoiva ei ole yksisuuntaista tai sellaista, jossa ihminen hoivaa koiraa.
– Avustajakoirat hoivaavat ihmisiä ja myös ihmiset hoivaavat parhaansa mukaan avustajakoiriaan. Näin haavoittuvuudesta tulee suhteissa rakentuvaa, kun molemmat osapuolet sekä antavat että vastaanottavat hoivaa, Satama painottaa.
Tutkijat toivovat keskustelua eläinten roolista yhteiskunnassa
Tutkijat haastavat ihmiskeskeisen ajattelun, jossa eläimet nähdään passiivisina toimijoina. Tutkimuksen aineistossa avustajakoirat näyttäytyvät aktiivisina, älykkäinä ja tuntevina yksilöinä, joilla on oma, täysin uniikki roolinsa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Sataman mukaan tutkimusta tehdessä oli mielenkiintoista huomata, miten työkoirat hyödyntävät toimijuuttaan: he tietävät, milloin ovat tauolla ja käyttävät vapauttaan esimerkiksi välillä jekuttamalla ihmisiä tai toimimalla toisinaan hieman oman päänsä mukaan.
– Olin havainnoimassa esimerkiksi yhtä näkövammaisten ihmisten kokousta, jossa avustajakoirat olivat mukana. Koirien oli käsketty pysyä ihmisten vierellä lattialla. Yhtäkkiä yksi avustajakoira lähti ryömimään toista koiraa ja hajuja kohti, eikä ihminen huomannut mitään, koska oli sokea. Tulkitsin, että koira toteutti tässä omaa toimijuuttaan, Satama kertoo.
Tutkijat toivovat, että tutkimus herättäisi keskustelua eläinten monimuotoisista rooleista ja työhyvinvoinnista organisaatioissa.
– Kun tunnistamme eläimet hoivan toimijoina, voimme ymmärtää paremmin myös ihmisten välistä hoivatyötä ja sen ulottuvuuksia, Satama painottaa.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa People and Animal Wellbeing at Work and in Society (PAWWS)-tutkimushanketta (2023–2027), jonka vastuullisena tutkijana toimii apulaisprofessori Huopalainen. Hanke tarkastelee ihmisten ja eläinten välistä yhteistyötä ja yhteistä hyvinvointia työelämässä. Sen tavoitteena on ymmärtää, miten eläimet osallistuvat työhön, millaisia rooleja niille rakentuu yhteiskunnassamme ja millaisia eettisiä kysymyksiä tähän liittyy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Astrid HuopalainenApulaisprofessoriAalto-yliopisto
Puh:050 4211 883astrid.huopalainen@aalto.fiSuvi SatamaApulaisprofessorijohtaminen ja organisointi, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopisto
Puh:050 331 2334stsata@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/suvi-satamaKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Kuormittava varusmiespalvelus haastaa vastustuskykyä – mahdollinen apu löytyi maitoproteiinista18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin hydroloisoidun maitoproteiinin ja kuumakäsitellyn maitohappobakteerivalmisteen potentiaalia varusmiesten terveyden tukemisessa. Maitoproteiinin osoitettiin auttavan varusmiesten vastustuskykyä.
Tiede- ja taidetapahtuma Aboagora järjestetään jälleen syyskuussa teemalla ”Mercury, the Winged Messenger”16.9.2026 11:17:36 EEST | Tiedote
Turun kulttuurielämään vakiintunut tiede- ja taidetapahtuma Aboagora tuo lavalle kolme pääpuhujaa. Timo R. Stewart tarkastelee informaatiosotaa Gazan konfliktin valossa, musiikkitieteen professori Susanna Välimäki avaa, miten säveltäjä Kaija Saariahon viimeinen teos kommunikoi kuolemaa, ja professori Susanne Åkesson kertoo tervapääskyjen mannertenvälisistä muuttomatkoista.
Sota voi jättää sotilaaseen moraalisen vaurion myös sankarillisista teoista15.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Moraalinen vaurio on yleinen ilmiö sotaveteraanien keskuudessa. Laura Puumala osoittaa väitöstutkimuksessaan, että moraalinen vaurio voi olla seuraus myös moraalisesti oikeista tai ihailtavista teoista.
Muinais-DNA paljastaa keskiaikaisen muuttoliikkeen Ruotsista Suomeen15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkaiden geneettinen perimä eriytyi varhaiskeskiajan jälkeen Ruotsista suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Samalla tulokset osoittavat, että Suomen alue oli jo viikinkiajalla tiiviisti kytkeytynyt Itämeren kansainvälisiin verkostoihin.
Merimerkit-tapahtuma tuo meriteollisuuden toimijat yhteen Raumalle ja Poriin 16.–17. syyskuuta – katse kestävään kasvuun ja uusiin yhteistyömahdollisuuksiin14.9.2026 13:26:06 EEST | Tiedote
Meriteollisuuden tulevaisuus, vastuullisuus, osaajatarpeet ja uudet yhteistyömahdollisuudet ovat keskiössä Raumalla ja Porissa 16.–17. syyskuuta järjestettävässä Merimerkit-tapahtumassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme