Korkeasaaren Villieläinsairaalassa hoidetaan kahta harmaahylkeen kuuttia

Itämeren harmaahylkeet ovat synnyttäneet poikasensa jäälle helmi-maaliskuussa. Emo imettää poikastaan rasvaisella maidolla kolmen viikon ajan, ja hylkeenpoikanen aloittaa itsenäisen elämän rasvakerroksen turvin. Kun valkea kuuttikarva on vaihtunut vedenpitävään harmaaseen aikuisturkkiin, poikanen alkaa opetella kalan pyydystämistä ravinnokseen.

Kevään ensimmäinen, vielä täysin valkokarvainen harmaahylkeen poikanen tuotiin hoitoon maaliskuun puolivälissä. Merivartiosto oli havainnut haavoittuneen kuutin jäälautalla Porkkalanniemen saaristossa. Kuutin niskassa oli kaksi syvää haavaa, jotka ovat hoidossa parantuneet hyvin. Porkkalan kuutti pääsi viime viikolla isompaan altaaseen. Se saa kilon silakkaa päivässä, sillä tavoitteena on kartuttaa painoa nykyisestä noin 20 kilosta.

Viime viikolla Kokkolasta kuljetettiin hoitoon toinen kuutti, joka painoi vain 8,5 kg. Paikallinen pelastuslaitos ja eläinsuojeluyhdistys olivat ottaneet huostaansa rannalle hakeutuneen hyvin laihan kuutin, joka tuotiin junalla hoitoon Helsinkiin. Potilaalle on annettu letkulla kalamössöä ja se on syönyt itse kaloja, mikä on hyvä merkki, mutta selviämisestä ei ole vielä takeita.

Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen ainut hylkeenpoikasia kuntouttava hoitola. Harmaahylkeiden kuutteja on hoidossa lähes joka kevät. Alkuun pieniä kuutteja hoidetaan omissa yksiöissään, joissa niillä on lasten kahluuallas ja lämpölamppu. Usein potilaille joudutaan syöttämään alkuun kalamössöä letkulla. Kun kuutit alkavat syödä kalaa itsenäisesti, ne siirretään isompaan altaaseen, jossa ne pääsevät harjoittelemaan elävän kalan pyydystämistä. Viimeinen totutusvaihe tehdään merivesialtaassa ulkona ja tavoitteena on noin 30 kilon paino ennen paluuta merelle hylkeidensuojelualueelle.

Kuinka toimin, jos kohtaan kuutin rannalla?

Viime viikkoina hylkeenpoikasista on tullut puheluita Villieläinsairaalaan mm. Helsingistä, Hangosta, Kotkasta ja Kalajoelta. Itsenäistä elämää opettelevat kuutit voivat lepäillä useita tunteja rannassa, elleivät ihmiset tai koirat mene liian lähelle häiritsemään. Kuutin tilannetta kannattaa seurata riittävän välimatkan päästä kiikareilla: liikkuuko se, meneekö se veteen tai näkyykö sillä haavoja?

Jos kuutti on hyvin laiha, se ei mielellään mene veteen, koska sillä ei ole riittävää ihonalaista rasvakerrosta lämmikkeenään. Joskus kuutti saattaa lähteä maalle harhailemaan pitkänkin matkan päähän merestä, eikä löydä sieltä enää omin neuvoin takaisin.

Kuuttiin ei pidä mennä itse koskemaan, sillä pienikin poikanen puolustautuu hanakasti puremalla. Mikäli eläimen avuntarve mietityttää, Villieläinsairaalasta voi kysyä neuvoa puhelimitse. Avuntarpeen selvityksessä auttaa, jos eläimestä on olemassa video tai valokuvia.