Edith Karlsonin näyttelyssä sadunomaisuus auttaa hahmottamaan nykytodellisuutta

”Yritän epätoivoisesti ymmärtää maailmaa, mutta nykytilanne on kauheudessaan niin absurdi, että se ylittää ymmärryksen”, Karlson sanoo. ”Rakastan satuja, mutta kun katson teoksiani kokonaisuutena, ne eivät kummallisuudestaan huolimatta tunnu sadulta, vaan todellisuudelta.” 

Karlson luo Kiasmaan maailman, jota kansoittavat ihmiset, eläimet ja myyttiset olennot. Kävijä kulkee veistosryhmien välissä näyttelytilassa, jonka valaistus muuttuu keinotekoisen keltaisesta kohti luonnonvaloa.

Karlsonille tarunomaiset hahmot ovat keino käsitellä kysymyksiä, joita on järkeilemälllä vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää. Myös esihistoria, fossiilit ja arkeologiset löydökset kiehtovat häntä. Ihmisiä ja eläimiä yhdistävät vietit, sinnikäs elämänhalu ja kyky sopeutua. Näitä aiheita Karlson käsittelee teoksissaan.

Karlson käyttää materiaaleinaan muun muassa savea, betonia ja silikonia. Hänen työnsä jälki on raakaa, ja voi vaikuttaa jopa keskeneräiseltä: hän jättää saven usein lasittamatta ja veistosten pinnat rosoisiksi. Näyttelyssä on viittauksia muodonmuutokseen tai siirtymään kohti jotakin uutta. Linnut sekä nahan luomiseen kykenevä käärme toistuvat Karlsonin teoksissa.

”Mikäänhän ei koskaan pääty tai tule valmiiksi”, Karlson sanoo. ”Minulle jokainen päivä on heräämisestä lähtien ponnistelua, mutta olen opettanut itseni iloitsemaan pienistä ja hyvin arkisista asioista: linnuista tekemässä lintujen asioita tai vaikka siitä, kun joku päästää minut liikenteessä edelleen.”

Edith Karlson (s. 1983) asuu ja työskentelee Tallinnassa. Hänen teoksiaan on esitetty lukuisissa näyttelyissä Virossa ja kansainvälisesti, viimeisimpinä muun muassa kulttuurikeskus Sapieha Palacessa Vilnassa (2025), Viron nykytaiteen museossa (2021), taidemuseo KUMUssa (2019–2020) ja Museum der bildenden Künste Leipzigissa (2018). Karlson edusti Viroa vuoden 2024 Venetsian biennaalissa.

Näyttelyn on kuratoinut Piia Oksanen Kiasmasta.

Edith Karlson 
Sarastus 
17.4.–27.9.2026