Lapin kaivostoiminnan ja malminetsinnän työllisyysvaikutukset yli 8500 henkilötyövuotta – suurin osa työpaikoista syntyy kaivosten ulkopuolella

Kaivostoiminta on Lapissa keskeinen työllistäjä ja talouden veturi. Toiminnassa olevat kaivokset tuottivat yksinään lähes 7 900 henkilötyövuoden työllisyysvaikutukset vuonna 2024. Näistä noin 2 900 kohdistui Lappiin. 

Yhden kaivostyöpaikan vaikutus ulottuu laajalle. Selvityksen mukaan yksi kaivoksen työpaikka synnyttää keskimäärin yli kolme työpaikkaa muille toimialoille. 

– Lapin kaivokset näkyvät laajasti suomalaisessa arjessa. Työtä syntyy kuljetuksiin, kunnossapitoon, rakentamiseen ja asiantuntijapalveluihin. Lisäksi vaikutukset ulottuvat moniin palveluihin, sanoo Lapin kauppakamarin johtaja Hanna Baas. 

Miljardiluokan vaikutukset kansantalouteen 

Lapin kaivostoiminnan kokonaistuotos Suomessa oli vuonna 2024 noin 2,8 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan malminetsintä, nousee kokonaistuotos noin 2,9 miljardiin euroon. 

Lapin osuus kokonaistuotoksesta oli noin 1,9 miljardia euroa. 

Lapissa toimii kolme metallimalmikaivosta: Agnico Eagle Finland Oy kultakaivos Kittilässä, Boliden Kevitsa Mining Oy monimetallikaivos Sodankylässä sekä Outokumpu Chrome Oy kromikaivos Keminmaassa. 

Malminetsintä täydentää kokonaisuutta ja luo perustaa kaivostoiminnalle. Kuuden hankkeen malminetsintävaiheen kokonaistuotos oli Suomessa noin 113 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 688 henkilötyövuotta vuonna 2024. 

Merkittävä osa malminetsinnän hankinnoista ja työllisyysvaikutuksista kohdistuu Lapin ulkopuolelle. 

Verotuloja valtiolle ja kunnille 

Lapin kaivostoiminta tuotti vuonna 2024 valtiolle merkittäviä verotuloja. Palkoista kertyi tuloveroa noin 49,5 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 40,1 miljoonaa euroa. Lapin kaivosten kaivosmineraaliveron tuotto valtiolle oli 7,4 miljoonaa euroa. 

Lapin kunnille kaivostoiminta toi yhteisöverotuloja 12,4 miljoonaa euroa, kaivosmineraaliveroa 11,1 miljoonaa euroa ja kunnallisverotuloja 10,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroja kertyi 2,6 miljoonaa euroa. 

Lisäksi maanomistajille maksettiin korvauksia noin 3,3 miljoonaa euroa. 

– Verotuloissa ei ole mukana arvonlisäveroa, valmisteveroja eikä alihankintaketjujen tuottamia verovaikutuksia. Kokonaisvaikutus on tätä suurempi, sanoo FCG:n johtava asiantuntija Markku Nissi. 

Toimintaympäristö ratkaisee investointien suunnan 

Kasvun toteutuminen ei ole varmaa. Kaivostoiminnan verotusta on kiristetty nostamalla kaivosmineraaliveroa ja korottamalla sähköveroluokkaa. Myös luvituksen vaatimukset ovat kasvaneet. Lapin kauppakamari arvioi, että epävarma toimintaympäristö voi hidastaa investointeja ja lyhentää myös nykyisten kaivosten elinkaarta. 

– Investoinnit vaativat ennakoitavat pelisäännöt. Ilman niitä hankkeet voivat viivästyä, toteutua pienempinä tai jäädä toteutumatta kokonaan, Baas toteaa. 

Kaivosten merkitys on kasvanut nopeasti, kun EU:ssa ja Suomessa pyritään eroon Kiina-riippuvuuksista, panostetaan vihreään siirtymään, parannetaan huoltovarmuutta ja puolustusteollisuus kasvaa. 

Lapin näkökulmasta keskeistä on varmistaa, että investoinnit toteutuvat ja että niiden hyödyt myös jäävät mahdollisimman laajasti alueelle. 

– Ennakoitava ja investointimyönteinen toimintaympäristö on tärkeä. Jalostusasteen nosto ratkaisee, kuinka paljon arvoa ja työpaikkoja syntyy Lappiin, Baas päättää. 

Taustaa selvityksestä 

Selvityksen on toteuttanut FCG Rakennettu Ympäristö Oy Lapin kauppakamarin toimeksiannosta. Se perustuu julkisiin aineistoihin, yrityksiltä saatuihin tietoihin, hankkeiden teettämiin aluetalousselvityksiin sekä aluetaloudelliseen tarkasteluun, jossa on huomioitu suorat, välilliset ja kerrannaisvaikutukset.

Selvityksessä tarkastellaan kaivostoiminnan ja malminetsinnän talous-, työllisyys- ja verotulovaikutuksia vuonna 2024. Arviot kuvaavat vaikutusten suuruusluokkaa. 

Arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja ei ole sisällytetty tarkasteluun.