SDP:n Niina Malm: Hallitus ohittaa tehokkaimmat keinot puuttua hyväksikäyttöön

Tuoreen selvityksen mukaan merkittävä osa työntekijöistä kohtaa työssään hyväksikäyttöä, ja ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä osuus on vielä tätäkin suurempi.

”Ongelma ei ole se, etteikö hyväksikäyttöä tunnistettaisi. Ongelma on se, että siihen ei päästä käsiksi," Malm toteaa.

Malm korostaa, että rikoslainsäädäntö on työperäisen hyväksikäytön torjunnassa usein hidas ja raskas keino, joka ei yksin ratkaise ongelmaa.

”Rikosprosessi kestää pitkään, eikä moni tapauksista etene koskaan loppuun asti. Sillä välin hyväksikäyttö jatkuu," Malm sanoo.

Sen sijaan konkreettisia tuloksia on Malmin mukaan saatu tilanteissa, joissa ammattiliitot ovat olleet mukana ajamassa työntekijöiden oikeuksia.

”Niissä tapauksissa, joissa ammattiliitto on mukana, palkkasaatavat saadaan maksuun ja väärinkäytöksiin puututaan. Tämä tiedetään ja silti hallitus ei hyödynnä tätä keinoa," Malm kummeksuu.

Malm ihmettelee, miksi hallitus ei ole tarttunut ammattiliittojen kanneoikeuteen, joka madaltaisi merkittävästi kynnystä puuttua hyväksikäyttöön.

”Kanneoikeus olisi suorin tapa varmistaa, että tapaukset tulevat esiin ja niihin puututaan," Malm linjaa.

Lisäksi Malm nostaa esiin alipalkkauksen laajana ongelmana, joka jää usein rikosoikeudellisen tarkastelun ulkopuolelle.

”Alipalkkaus on yksi yleisimmistä hyväksikäytön muodoista. Jos siihen ei puututa kunnolla, ongelma ei katoa," Malm toteaa.

Malm korostaa, että ratkaisut ovat tiedossa - nyt puuttuu poliittinen tahto.

”Olemme esittäneet alipalkkauksen kriminalisointia ja kanneoikeutta. Nyt kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus valita: puututaanko hyväksikäyttöön oikeasti vai jatketaanko nykyisellä linjalla," Malm päättää.