Tutkimus: Monilla mikrobeilla on kyky hajottaa muovia
15.4.2026 12:05:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Tutkijat tunnistivat yli 600 000 mikrobiproteiinia, joilla on kyky hajottaa luonnollisia ja synteettisiä muoveja. Tulokset osoittavat, että mikrobien kyky hajottaa muovia on huomattavasti yleisempää kuin aiemmin on arvioitu.

Muovisaaste on maailmanlaajuisesti kasvava ympäristöongelma. Viimeisimmät havainnot ovat osoittaneet, että mikro‑ ja nanomuovit kerääntyvät erilaisiin ekosysteemeihin sekä vesi- että maa‑alueilla aina napa‑alueita myöden.
Vaikka aiemmat tutkimukset ovat havainneet yksittäisissä mikrobeissa useita muovia hajottavia entsyymejä, niiden globaalia levinneisyyttä ja evolutiivista säilymistä ei ole aiemmin kartoitettu kattavasti.
Uusi kansainvälinen tutkimus paljasti, että yli 95 % prokaryoottisista mikrobilajeista sisältää vähintään yhden geenin, joka voi liittyä muovipolymeerien hajottamiseen. Löydös viittaa siihen, että mikrobeilla on yllättävän laaja ekologinen kyky vastata muovisaasteeseen.
– Tuloksemme osoittavat, että muovin hajottamispotentiaali ei rajoitu harvoihin erikoistuneisiin mikrobeihin, vaan se on erittäin yleinen piirre eri mikrobilajeissa. Tämä viittaa siihen, että mikrobiyhteisöillä ympäri maailmaa on jo kyky käsitellä muovisaastetta molekyylitasolla, kertoo dosentti Pere Puigbò Turun yliopistosta.
Tutkimuksen tuloksena tukijat julkaisivat kattavan tietopankin mikrobien muovin hajotuksesta: Plastic‑Degrading Clusters of Orthologous Groups (PDCOGs) -tietokanta sisältää yhteensä 625 616 proteiinia, jotka oletettavasti hajottavat muovia. Proteiinit on lisäksi jaettu 51 ortologiseen ryhmään. Luettelo tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen siihen, miten bakteerit ja arkeonit voivat edistää mikro- ja nanomuovien hajoamista erilaisissa ekosysteemeissä eri puolella maailmaa.
Ympäristö ohjaa mikrobien kykyä hajottaa muovia
PDCOGs-tietokanta sisältää proteiineja, jotka liittyvät 11 luonnollisen ja 28 synteettisen polymeerin hajottamiseen. Näitä proteiineja esiintyy 23 erilaisessa ympäristössä, kuten syvänmeren sedimenteissä, maaperässä, kuumissa lähteisissä ja napa-alueilla. Tulokset osoittavat, että mikrobien kyky hajottaa muovia vaihtelee ympäristön mukaan ja siihen vaikuttavat paikalliset olosuhteet, kuten lämpötila, ravinteet ja muut ympäristötekijät.
– Mikrobeilla on laaja kapasiteetti hajoittaa muovia, mutta samalla se on selvästi ympäristön muovaamaa, sanoo professori Kari Saikkonen Turun yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan tulokset voivat vauhdittaa uusien muovisaastetta vähentävien ratkaisujen kehittämistä. Kun ymmärretään paremmin, missä olosuhteissa tietyt entsyymit toimivat tehokkaimmin, voidaan kehittää sekä uusia materiaaleja että biologisia hajotusmenetelmiä.
– Kokoamamme tietokanta tarjoaa kokonaiskuvan mikrobien kyvystä hajottaa muovia luonnossa. Voimme hyödyntää tätä tietoa uusien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä, kertoo dosentti Miho Nakamura Turun yliopistosta.
Tutkimus toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä MicroWorld-tutkimusprojektissa, johon osallistui tutkijoita Turun yliopistosta, espanjalaisista Autonomous University of Barcelona ja La Salle-URL -yliopistoista sekä japanilaisesta Institute of Science Tokyosta. Tutkimusartikkeli julkaistiin Environmental Technology & Innovation tiedelehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pedro PuigboDosenttiTurun yliopisto, biologian laitos
Puh:+34 722 753 651peputav@ufu.fiKari SaikkonenProfessoriTurun yliopisto, biodiversiteettitieteiden laitos
Puh:+358 40 668 3468karisaik@utu.fiMiho NakamuraDosentti, erikoistutkijaTurun yliopisto, kliininen laitos
Puh:+358 40 640 3346mihnak@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat saatavuutta, mutta läsnäkäynnit eivät merkittävästi vähentyneet20.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat perusterveydenhuollon saatavuutta, mutta eivät merkittävästi vähentäneet läsnäkäyntejä, osoittaa neljän tutkimusorganisaation tuore tutkimus. Chat-vastaanotot kuitenkin vähensivät asiointia muista palveluista, kuten puheluista, konsultaatioista ja hoidon tarpeen arvioinneista. Kokonaisuudessaan chat-vastaanotot lisäsivät perusterveydenhuollon kokonaiskontakteja noin 2,4 prosentilla.
Äidinmaidon sokerit ohjaavat suolistomikrobiston kehitystä vielä imeväisiän jälkeen19.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tuore väestöpohjainen seurantatutkimus osoittaa, että äidinmaidon sokeriyhdisteet ovat keskeisessä roolissa imeväisen suolistomikrobiston kehityksessä, eikä vaikutus rajoitu pelkästään imetysaikaan.
Väitös: Riittävä sosiaalinen turva esti ylisukupolvista huono-osaisuutta jo 1800-luvulla19.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Turun vuoden 1827 suurpalo oli sen kokeneille valtava katastrofi, joka jätti valtaosan kaupunkilaisista kodittomaksi ja sysäsi monia syvään köyhyyteen. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Noora Viljamaa tarkasteli paloon kytkeytyviä lapsiperheköyhyyden kokemuksia ja vaikutuksia 1800-luvun Suomessa.
Väitös: Eturauhassyövän muuttuva hormoniviestintä kytkee hoitoresistenssin solujen stressinsietoon ja liikkuvuuteen18.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että eturauhassyöpä voi valjastaa kehon normaaleja molekyylitason mekanismeja selviytyäkseen mm. oksidatiivisesta stressistä ja edistääkseen etäpesäkkeiden muodostamista.
Laadukas koulutus ja vahvempi eurooppalainen yhteistyö Turussa järjestettävän EC2U-foorumin ytimessä15.5.2026 14:03:53 EEST | Tiedote
European Campus of City Universities (EC2U) -yliopistoallianssin foorumiin osallistuu yli 520 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa, joista paikan päälle Turkuun saapuu yli 460 henkilöä. 18.-21.toukokuuta järjestettävä foorumi on järjestyksessään kymmenes ja sitä isännöi Turun yliopisto. Tapahtuman keskiössä on laadukkaan koulutuksen rooli osana vahvemman Euroopan rakentamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme