Keskuskauppakamari: Korkeakouluille annettava selkeä kasvuvastuu – rahoitus sidottava työllistymiseen ja innovaatioihin

16.4.2026 06:57:00 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote

Jaa

Keskuskauppakamari katsoo, että valmisteilla oleva korkeakoulu- ja tutkimusvisio tunnistaa Suomen keskeiset osaamis- ja tuottavuushaasteet, mutta jää keinoiltaan liian varovaiseksi. Jotta visio kääntyisi talouskasvuksi, paremmaksi työllistymiseksi ja vahvemmaksi innovaatiotoiminnaksi, korkeakouluille on annettava nykyistä selkeämpi ja rohkeampi kasvurooli.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija (osaaminen ja maahanmuutto) Suvi Pulkkinen.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija (osaaminen ja maahanmuutto) Suvi Pulkkinen. Kuva: Liisa Takala

”Suomen tulevaisuuden turvaaminen nojaa vahvoihin korkeakouluihin, jotka sivistyksen ja tutkitun tiedon pohjalta uudistavat yhteiskuntaa, ja samalla mahdollistavat kestävän talouskasvun ja yritysten kehittymisen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Keskuskauppakamarin mukaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus on kytkettävä aiempaa tiiviimmin talouden uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja yritysten kilpailukykyyn. Tämä edellyttää muutoksia korkeakoulujen rahoituksessa, ohjauksessa ja toimintamalleissa.

 ”Korkeakoulutuksen läpäisyä ja tehokkuutta on vahvistettava niin, että nykyisillä resursseilla useampi opiskelija valmistuu ja työllistyy paremmin. Työelämälähtöisten opiskelumallien tulisi kuulua jokaiseen tutkintoon”, Pulkkinen sanoo.

Rahoitus ja ohjaus sidottava tuloksiin

Keskuskauppakamari korostaa, että koulutustason nostaminen edellyttää korkeakoulujärjestelmän rakenteellista uudistamista. Korkeakoulujen rahoitusta ja ohjausta on sidottava nykyistä selkeämmin opintojen läpäisyyn, valmistuneiden työllistymiseen asiantuntijatehtäviin sekä vaikuttavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Lähtökohtana tulisi olla opiskelupaikka jokaiselle vastavalmistuneelle nuorelle. Opintojen aikana on voitava joustavammin täsmentää tai vaihtaa suuntautumista, ja samalla yksityisen rahoituksen osuutta jatkuvassa oppimisessa on kasvatettava määrätietoisesti.

”Yritysten näkökulmasta on keskeistä, että korkeakoulutusjärjestelmä tukee osaavan työvoiman saatavuutta ja vastaa työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin”, Pulkkinen sanoo.

Yritysyhteistyö keskiöön

Keskuskauppakamari esittää tavoitteeksi sen, että vähintään puolet akateemisista väitöstutkimuksista tehdään työsuhteessa yrityksiin. Yritykset ovat tutkimustulosten keskeisiä soveltajia ja kaupallistajia, ja valtaosa tutkimuksen taloudellisesta vaikuttavuudesta syntyy yritystoiminnan kautta.

”Suomen kasvu nojaa vahvasti yritysvetoiseen TKI-toimintaan. Yritysyhteistyötä ja innovaatioita on vahvistettava rahoituksessa ja ohjauksessa, jotta julkinen TKI-rahoitus houkuttelee paremmin myös yksityisiä investointeja. Kokonaisuudessaan korkeakouluvision tehtävä on näyttää, miten osaaminen muuttuu kasvuksi ja työpaikoiksi – ja antaa selkänoja päätöksille, joilla uudistukset viedään maaliin”, Pulkkinen sanoo.

Keskuskauppakamari lausunto asiaan on luettavissa täältä: Lausunto: Sivistyksestä suunta Suomelle - Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 - Keskuskauppakamari

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote

Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote

Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote

Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye