UTAK selvitti Suomen tulevaisuuden tärkeimmät kasvualat

Selvityksessä pyrittiin löytämään aloja, jotka yhtäältä kasvattavat Suomen tuotannon kompleksisuutta ja toisaalta ovat realistisia kasvualoja, eli Suomessa on jo näihin aloihin liittyvää tuotantoa ja osaamista. Tuotannon kompleksisuudella viitataan selvityksessä siihen, kuinka harvinaislaatuisia ja korkeaa osaamista vaativia valmistettavat tavarat ovat.

”Mitä kompleksisempia taloudet ovat, sitä vauraampia ne myös ovat. Suomen ongelmana on ollut, että vientimme kokonaiskompleksisuus on laskenut elektroniikkateollisuuden romahduksen jälkeen. Se selittää keskeisesti talouskasvumme pysähtymistä”, kommentoi UTAKin johtava asiantuntija Antti Alaja.

Selvityksessä on hyödynnetty muun muassa Harvardin yliopistossa kehitettyä kompleksisuustaloustieteellistä metodologiaa. Sen avulla on mahdollista arvioida eri vientiartikkeleiden kompleksisuutta sekä sitä, mihin suuntiin eri maiden tuotantoa on realistista laajentaa. Selvitys keskittyi erityisesti tavaravientiin.

”Ongelma suomalaisessa teollisuuspolitiikassa on ollut siinä, että strategiset painopistealueet on valittu jokseenkin sattumanvaraisesti. Nyt olemme ensimmäistä kertaa systemaattisesti selvittäneet, millä aloilla isot mahdollisuutemme todella ovat. Selvityksessämme esiin nousseiden alojen lisäksi myös ICT-palveluiden vienti palveluviennin puolelta on ilmeinen sektori, johon kannattaa panostaa tulevaisuudessa”, toteaa UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa.

Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, millaisiin toimenpiteisiin valtion olisi syytä ryhtyä kasvun kannalta strategisten alojen edistämiseksi.

”Selvityksemme antaa päätöksentekijöille välineitä oikeiden strategisten valintojen tekemiseksi. Meidän kannattaa välttää julkisten varojen tuhlaamista sofistikoitumattomaan tuotantoon, joka on myös usein ekologisesti kestämätöntä”, Holappa päättää.

Raportin ovat kirjoittaneet UTAKin Antti Alaja ja Lauri Holappa sekä wiiwin Francesca Guadagno, Javier Flórez Mendoza ja Doris Hanzl-Weiss.