MTK:n Tiirola: Yhteismetsät turvaavat metsien kotimaisen omistuksen ja pitkäjänteisen hoidon

Yhteismetsät ovat olleet keskeisessä roolissa erityisesti alueilla, joilla yksittäisten metsätilojen pirstoutuminen olisi muuten ollut todennäköistä. Yhteismetsät ovat tarjonneet keinon säilyttää metsäomaisuus yhteisessä hallinnassa ja turvata sen käyttö sukupolvien yli, Tiirola korosti puheessaan.

Metsien käyttöön kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät markkinoiden, sertifiointien ja sääntelyn kautta, ja vaikutukset tuntuvat voimakkaasti erityisesti Pohjois‑Suomessa.

– Metsiä koskevia käyttö- ja omistusratkaisuja tehdään parhaillaan monella tasolla, ja niiden vaikutukset näkyvät erityisen nopeasti paikallistasolla. Siksi omaisuudensuojan ja paikallisen päätösvallan merkitys korostuu, Tiirola totesi.

Metsänomistajien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdosten haasteet koskettavat laajasti metsänomistajakuntaa. Yhä useampi metsätila päätyy myyntiin perillisten asuessa kaukana, mikä on lisännyt metsäomaisuuden siirtymistä sijoittajille.

–Yhteismetsä tarjoaa toimivan vaihtoehdon tilan myymiselle. Metsä voidaan liittää yhteismetsään, jolloin omistaja saa tasaisen vuosittaisen tuoton ja omaisuuden arvo säilyy hyvän metsänhoidon ansiosta, Tiirola sanoi.

Tiirola nosti esiin myös ajankohtaisia metsäpoliittisia kysymyksiä, kuten METKA‑rahoituksen riittävyyden. Pohjois‑Suomessa metsätalouden investointien tukijärjestelmien ennakoitavuudella on erityinen merkitys, sillä pitkät kiertoajat ja vaativat olosuhteet korostavat pitkäjänteisen rahoituksen tarvetta myös yhteismetsissä.

– Kokemus osoittaa, että yhteinen omistus voi olla kestävä ja toimiva ratkaisu metsien hoidossa ja omistuksessa. Se yhdistää taloudellisen vakauden, paikallisen päätösvallan ja vastuullisen metsien käytön tavalla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen, Tiirola totesi.