”Ei ruoan verotustakaan voi laskea vain yhdeltä kauppaketjulta” – Jos osakesäästötiliä laajennetaan, mukaan on otettava kaikki rahastot

Osakesäästötilin laajennus kannattaa tehdä kerralla kunnolla koskemaan kaikkia rahastoja toimintamuodosta riippumatta. Julkisuudessa on keskusteltu osakesäästötilin laajennuksesta pelkästään pörssinoteerattuihin ETF-rahastoihin. Osaratkaisut voivat aiheuttaa markkinoilla liikahduksia, joita on hankala myöhemmin kuroa kiinni.

”Ehdotus osakesäästötilin laajentamisesta pelkästään ETF-rahastoihin olisi puolivillainen ratkaisu. Koko laajennus kannattaa unohtaa, jos budjettirajoitteet estävät kaikkien rahastojen mukaan oton”, summaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

ETF-rahastojen erot perinteisiin rahastoihin liittyvän niiden jakeluun ja kaupankäyntiin, ei sijoitustoimintaan. Esimerkiksi sekä perinteisissä että ETF-rahastoissa on sekä aktiivisia että passiivisia rahastoja.

Osakesäästötilin tynkälaajennusta on esittänyt muun muassa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). FA:n Ahosniemi avaa analogialla, miksi osittainen laajennus vain ETF-rahastoihin olisi huonompi kuin ei laajennusta lainkaan.

”Kuvitellaan, että keskustelussa olisi ruoan arvonlisäveron laskeminen, joka valitettavasti tekisi liian suuren loven valtion budjettiin. Osaratkaisuna päätettäisiin, että veroa lasketaan vain yhdeltä Suomessa toimivalta kauppaketjulta. Siten hyvät ja kannatettavat tavoitteet olisivat hieman lähempänä ilman suurta hintalappua. Kun valtion talous on joskus paremmalla tolalla, voitaisiin alv-huojennus ulottaa muihinkin kauppaketjuihin.”

Epäilemättä osa kuluttajista hyötyisi ja tavoite edullisemmasta ruoasta olisi askeleen lähempänä. Keskeinen kysymys kuuluu, olisiko ratkaisu reilu kilpailullisesti, tukisiko se toimivaa markkinataloutta ja millaisia käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia sillä olisi.

”Sama pätee osakesäästötiliin. Osittainen uudistus suosisi tiettyjä – useimmiten ulkomaalaisia – yhtiöitä ja rajoittaisi sijoittajien valikoimaa. Ulkomaisessa rahastossa ei toki sijoittajan näkökulmasta ole mitään vikaa, mutta verotulot ja hallinnoinnista tulevat työpaikat valuvat ulkomaille siinä missä kotimaiset rahastot työllistävät ja maksavat veroja Suomessa”, Ahosniemi avaa.

Miten tämä on hoidettu Ruotsissa?

Mitään lainsäädännöllistä tai toiminnallista estettä rahastojen mukaanotolle osakesäästötiliin ei ole. Jo nykyisin PS-tileillä on mahdollista sijoittaa rahastoihin.

Ruotsin sijoitussäästötilissä (ISK) sijoitusmuotoja ei ole rajoitettu. Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Niklas Wykman on kehottanut Suomea kehittämään osakesäästötiliä ja laajentamaan se koskemaan myös rahastoja. Wykmanin mukaan sijoitussäästötili on ollut merkittävä tekijä nostamassa ruotsalaisista Euroopan ahkerimpia sijoittajia.

”Ruotsalaisministeri on aivan oikeassa. Laajennus tekisi sijoittamisesta suoraviivaisempaa ja tukisi erityisesti pitkäjänteistä säästämistä ja järkevää hajauttamista myös silloin, kun sijoitettavat summat ovat pieniä. Laajennus lisäisi asiakkaiden vaihtoehtoja ja vauhdittaisi kilpailua”, Ahosniemi summaa.